Dieđátgo mii lea "isomus"? Naba "hengetön", "saivare", "penikkatäi" dahje "lutikka"? Vuosttas gulastemiin diet orrot leamen givssálaš luhtehasat, muhto duohtavuođas dat leat golleroggiid namahusat golleirttaide.

Golli lea geasuhan olmmošsoga juo duháhiid jagiid. Dán divrras metálla leat geavahan ee. máksinneavvun, čiŋaid ávnnasteamis ja dearvvasvuođadikšumis. Golli gávdno dihto sajiin máilmmis, maiddái Suoma Lappis. 

Lappi gollis leat máinnašumit juo 1500-logu rájes. Lappi golli birra hállagohte albmaláhkai 1800-logu loahpageačen, goas olbmot maiddái rumejedje Avviljoga guvlui golli dihte. Dan rájes gitta otnážii Lappis leat ohcan golli.

Dán siidui leat čohkkejuvvon dieđut gollis ja golledoidimis. Loga lasi čuovvovaš liŋkkain.

Gáldut:
Partanen Seppo J, Niemelä Raimo & Osmo ja Rae Perälä (2003). Kullankaivajan opas. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä.

Partanen Seppo J. (1999) Sankareita, veijareita ja huijareita. Lappi kullankaivajien tarina. Tammerpaino Oy. Tampere.