Vapaalasku Pyhätunturilla
Kuvaaja: Harri Tarvainen

Tasapainoilua tuntureiden ja kaupunkielämän välillä

Suvi Vuorimäen piti muuttaa Rukalta Helsinkiin kaupungin sykkeeseen. Sen sijaan hänellä on menossa kolmas talvi Pyhätunturilla tapahtumatuottajana. Vuorimäki on esimerkki, ettei tunturi- ja kaupunkielämien tarvitse kumota toisiaan.

— Ei minulla ollut ikinä mitään suunnitelmaa tulla tänne asumaan. Olin varma, että muutan Rovaniemeltä matkailututkimuksen opintojen jälkeen Helsinkiin töihin, mutta lähdinkin Rukalle. Siellä olin jälleen jo tehnyt päätöksen muuttaa Helsinkiin, mutta tulinkin Pyhälle, Suvi Vuorimäki naurahtaa.

Suunnitelmista huolimatta Suvi Vuorimäki asuu nyt Pelkosenniemen Pyhätunturilla jo kolmatta talveaan työskennellen hiihtokeskuksen tapahtumatuottaja. Järjestettävänä on lukuisten vapaalasku- ja muiden tapahtumien lisäksi muun muassa Pyhä Unplugged ja Bättre Folk i Fjällen -festivaalit.

— Mutta sitten kun työskentelin Rukalla ja tätä paikkaa tarjottiin, en voinut vastustaa. Tämä työ kiinnosti tosi paljon ja tykkäsin Pyhästä paikkana. Rupesin käymään täällä Rovaniemellä asuessa, ja tämä oli paikka jossa oli onnellinen, pystyi hengittämään ja mihin tulla rauhoittumaan.

Vaikka Pyhä ei voikaan olla enää samanlainen pakopaikka arjen kiireistä kuin opiskeluaikoina, yksi asia on pysynyt muuttumattomana: Lumilautailu, joka alunperin toi Pyhälle, on yhä nautinnollista. Ja Pyhällä mahdollisuuksia siihen riittää, olipa kyse hoidetuista rinteistä, hissiltä käsin saavutettavista off-pistelaskuista tai retkistä Pyhä-Luoston kansallispuiston tuntureille.

— Pelastaa jokaisen päivän, jos ehtii parikin mäkeä laskea töiden lomassa tai edes käydä lounaalla laskien. Se on todella siistiä. Sitten vaan tekee illalla hieman pidempään töitä, mutta mitä minä täällä tekisin, jos en laskisi, Keski-Suomesta kotoisin oleva Vuorimäki kysyy.

Puolet vuodesta kaupungin sykkeessä

Vuorimäki myöntää, että osittain aiemmat suunnitelmat muutosta Helsinkiin juontuivat myös siitä, ettei asialle kokenut olevan kauheasti kiinnostavia vaihtoehtoja – ei ainakaan Suomessa. Toinen puoli asiassa on, että Rukan ja Pyhän vuosista huolimatta Vuorimäki kaipaa yhä kaupunkien sykettä. Hälinää, ihmisvilinää ja tuntemattomia kasvoja. Kulttuuririentoja ja kaupunkien kesäöitä.

Asiaan tosin on löytynyt luonteva ratkaisu, sillä kesät ja syksyt voi tehdä lähes kokonaan etätöinä etelän isoista kaupungeista käsin.

Suvi Vuorimäki Pyhätunturi oy
Kuvaaja: Harri Tarvainen
Suvi Vuorimäki lumilautailu Pyhätunturi
Kuvaaja: Harri Tarvainen

— Olen tosi onnellisessa asemassa, että voin tehdä kesät, ja paljon talvestakin, etänä. Ymmärrän kyllä, miksi ihminen haluaa olla täällä kesän, mutta itselle se ei ole se juttu, vaikka tämä onkin ihmiselle ehkä paras paikka maailmassa.

Täysin ilman kulttuuririentoja ei onneksi tarvitse Pyhälläkään olla. Esimerkiksi vuonna 2019 kolmatta kertaa järjestetty Bättre Folk i Fjällen yhdistää kirjallisuutta, runoutta ja livemusiikkia keskellä helmikuuta ja Pyhä Unplugged on tuonut esiintyjiä elokuussa tunturiin jo parinkymmenen vuoden ajan.

— Itse voi myös vaikuttaa asiaan tuomalla tänne mielenkiintoisia bändejä myös festivaalien ulkopuolella.

Pyhän sanoinkuvaamaton tunturifiilis

Pyhätunturin huipulta avautuva maisema kansallispuiston tunturijonoon jaksaa vavahduttaa katsojaa kerta toisensa jälkeen, ja rinteistä sekä niiden ulkopuolelta löytyy haastetta kokeneimmillekin laskijoille. Silti Pyhän viehätys ei ole Vuorimäen mukaan sen jylhyydessä vaan erityislaatuisessa tunnelmassa.

— Pyhästä tekee tällaisen paikan se tunturifiilis, jota kukaan ei oikein osaa pukea sanoiksi. Kaikki on pientä ja meininki yhteisöllistä. Kenen tahansa on helppo tulla tänne, kun tunnelma lämminhenkistä ja kaikki otetaan vastaan, Vuorimäki sanoo.

Esimerkiksi yhteisöllisyys ei ole kuitenkaan syntynyt Pyhälle sattumalta, vaan aluetta on kehitetty lähes parinkymmenen vuoden ajan tiiviiksi ja samalla kestävästi. Pyhä onkin Pohjoismaiden ensimmäinen hiilineutraali hiihtokeskus.

— On tosi siistiä olla töissä juuri Pyhällä. On helppoa seistä kaiken sen takana, minkä puolesta töissä puhuu ja arvot ovat oikeat. Pyhä on mulle todella tärkeä paikka.

Vaikka kaupunkimaisesta ihmisvilinästä ei voi Pyhällä puhua, ei Pelkosenniemellä asuminen ole tarkoittanut, etteikö muualla asuvia ystäviä ehtisi nähdä myös tunturissa ollessa.

— Mulla ei ole ikinä käynyt näin paljon vieraita missään kylässä, Vuorimäki nauraa.

Onpa Pyhällä asuessa vielä yksi sellainen puoli, josta suurin osa meistä voi vain haaveilla.

— Onhan se parasta, kun voi laskea lumilaudalla kotiovelle asti.