Iivari asuminen lapissa
Kuvaaja: Maija-Liisa Juntti

Iivari, Tornio

Sen päivän Iivari Romakkaniemi muistaa. Kaksi metsämiestä kulkee kangasmaastoisessa mäntymetsässä jossain Enontekiön ja Muonion rajan tuntumassa. Pystykorva aloittaa haukun ja pyyntimiehet hiipivät lähemmäs.

– Metto sielä puri nokkaansa. Isä avusti pyssyn suurin piirthein kohilheen, mie tähtäsin ja ammuin, Iivari muistelee 12-vuotiaana tehtyä reissua.

Se oli ensimmäinen lintu, minkä Iivari sai. Viimeistään siitä alkoi eräharrastus, joka on suuri syy Lappiin jäämiseen. Kesäisin, Tornionjokivarressa Pellossa varttunut Iivari soutaa lohta ja narraa tammukkaa pohjoisen Lapin kirkkaissa vesissä. Se on hyvää vastapainoa työlle Tornion terästehtaalla.

Outokummulle Iivari päätyi monen muun tavoin kesätyön kautta. Neljän kesän jälkeen, kun opinnot Oulun ammattikorkeakoulun koneautomaation linjalla valmistuivat, nuorelle miehelle tarjottiin Outokummulta määräaikaista työtä ja lopulta vakituista paikkaa. Nykyään Iivari toimii terässulaton kunnossapidon työnjohtajana. Uranäkymät kansainvälisessä yrityksessä ovat lupaavat.

– Outokumpu on sen verran iso organisaatio, että varmasti tulee olemaan tarjolla monenlaisia tehtäviä.

Reilun 22 000 asukkaan Torniossa yli kaksituhatta kaupunkilaista työllistävä terästehdas on tärkeä toimija. Vanhana kauppapaikkana tunnettu rajakaupunki on pieneksi paikkakunnaksi kansainvälinen. Rajan pinnassa ikänsä asuneelle kulkeminen kahden maan välillä on niin tuttua, ettei sitä edes huomaa. Kieltäkään ei tarvitse vaihtaa Ruotsin puolelle mentäessä.

– Kaikki Kalixin tällä puolen puhhuu suomea. Sama jokihan meilä on.

Iivarin mukaan oman murteen säilyttäminen on asia, jota hän haluaa vaalia. Hoon päältä puhuminen kertoo, että on ylpeä juuristaan. Etelämpänä ruotsista väännetyt sanat, kuten ”ruukata” ja ”kahveli” sekä murresana ”seku” herättävät joskus juttukumppanissa hilpeyttä.

– Se on mukava, että on erilaisia murtheita. Ja jos ei muuten, niin ainaki se herättää keskustelua sitten, ko joku ei käsitä.

Torniossa Iivarin vapaa-aika kuluu moottoripyöräillen tai sählyä, pipolätkää ja lentopalloa pelaten. Kesäisin joenvarren rajakaupungissa on hyvät puitteet rantalentopalloiluun. Lisäksi Iivarin työpaikka kannustaa liikkumaan outokumpulaisille varatuilla vakituisilla pelivuoroilla. Tornio on Iivarin mukaan siitäkin mukava paikka, että sieltä on lyhyt matka paitsi kotiin Pelloon myös Ouluun kavereita tapaamaan.

Viikonloppuna Iivari pakkaa taas kalastusvälineet ja lähtee lohensoutuun Pelloon. Kesän komeiden saalistilastojen perusteella reissusta on tulossa hyvä. Suomen suvi on kalamiehen parasta aikaa, varsinkin pohjoisessa, missä ei tule pimeä.

– Tämä kesän valo. Mie tykkään, ko aurinko paistaa läpi yön.

 

Iivari asuminen lapissa
PHOTO BY: Maija-Liisa Juntti