Katsumi ja Antti-Jussi yrityksen perustaminen Lapissa
Kuvaaja: Maija-Liisa Juntti

Katsumin ja Antti-Jussin ekoelämää Ylitorniolla

Keskellä lumista metsää seisoo valtava hirsitalo. Tarkalleen ottaen 23 metriä pitkä, Tervolan Kaisajoen vanha kyläkoulu. Punahirsinen talo siirrettiin kivijalkoineen Ylitornion Raanujärvelle vuonna 2012  ja siitä tulee valmistuttuaan suomalais-japanilaisen Yliharjun perheen koti.

– Että tällainen talopaketti meille sitten tuli, Antti-Jussi Yliharju virnuilee tontin laidalla.

Antti-Jussin ja hänen japanilaisen vaimonsa Katsumin tavoitteena on rakentaa Raanujärvelle mahdollisimman omavarainen ja luonnonmukainen elämä. He ovat asuneet vuodesta 2011 asti Raanujärven pienen kyläkoulun päätyasunnossa ja opetelleet uusia elämäntapoja alusta asti. Ekotalon rakentaminen on suurin ponnistus. Alkuperäistä talossa ovat hirsien ja kivijalan lisäksi kattotuolit, ikkunat ja ovet. Lattian rossipohjan Antti-Jussi teki uudestaan. Eristeenä talossa on käytetty ekovillaa ja hengittäviä materiaaleja, eikä talossa ole muovia ollenkaan.

– Ekoajattelu on ollut aina perinnerakentamisessa läsnä, Antti-Jussi sanoo.

Maailman sykkeestä Lapin rauhaan

Turussa syntynyt ja 70-luvun betonilähiössä kasvanut kaupunkilaispoika koki ekoherätyksen Walesissa teollista muotoilua opiskellessaan. Kestävä design alkoi kiinnostaa. Katsumin kanssa Lappiin muutettuaan Antti-Jussi päätti toteuttaa haaveet luonnonmukaisemmasta elämästä. Mutta ennen Lappia on ehtinyt tapahtua paljon. Palataan vuoteen 2001 ja Japanin maaseudulle lähellä Tokiota. Katsumin ilta kotikaupungin baarissa on alkanut tavanomaisesti, kunnes viereen istuu suomalainen reppureissaaja Antti-Jussi.

– Minulla oli ollut teinitytöstä asti kirjekaveri Suomesta ja saatoin vain ihmetellä, miksi juuri hän, suomalainen, istui viereeni sinä iltana, Katsumi muistelee ensitapaamista.

Tuosta illasta alkoi tutustuminen, joka johti rakastumiseen ja häihin, jotka pidettiin Hokkaidossa vuonna 2003. Neljä vuotta myöhemmin pariskunta muutti Japanista Suomeen. Molemmat halusivat tutustua Lappiin ja niin he päätyivät Antti-Jussin kesätyön perässä ensin Tankavaaraan, jonka jälkeen opinnot Lapin yliopistossa toivat Rovaniemelle. Katsumi opiskeli tekstiilisuunnittelijaksi ja Antti-Jussi kuvataidekasvattajaksi. Nykyään Antti-Jussi toimii yliopistolla muotoilun opettajana. Katsumi tekee kotona tekstiilisuunnittelijan työtä ja kantaa päävastuun Kassun kodista, pienestä majoitusyrityksestä.

– Olen kirjoittanut blogia Suomesta ja Lapista kahdeksan vuoden ajan. Haaveeni on ollut perustaa B&B -paikka ja nyt meillä käy japanilaisia matkailijoita, Katsumi kertoo.

Lappilainen elämä on jo elämys

Antti-Jussin ja Katsumin kotona puhutaan sujuvasti suomea ja japania. Lapset Miija, 8, Aatu, 6, ja Katariina 3 oppivat äidin kotimaan kulttuuria myös japanilaisten vieraiden kautta. Perheen alakerrassa majoittuvat japanilaiset matkailijat puolestaan saavat kokemuksen suomalaisesta perhe-elämästä ja maalla asumisesta. Vieraiden kanssa käydään mustikassa, veneilemässä, kudotaan, värjätään lankoja, vaellellaan lähimetsissä, tehdään Japanissa suosittuja tuohitöitä, veistetään jäätä tai pidetään vaikka puukkotyöpaja. Yleensä aktiviteetteja ei juuri tarvita, sillä hektistä arkea Japanissa elävät vieraat hakevat Lapista rauhaa ja puhdasta luontoa – revontulia ja poroja unohtamatta. Normaalia elämää Lapissa.

– Kaksi japanilaista nuorta naista istui ja kutoi kolme päivää. Yksi vieraista puolestaan rakasti vadelmia ja vietti lähes koko lomansa vattupuskassa talon takana, Antti-Jussi hymyilee.

Japanissa ruoka on kaikki kaikessa ja vieraan toiveesta on pidetty esimerkiksi hapansilakan maisteluilta. Nykyään Surströmmingiä tuodaan Ruotsin kauppareissuilta jemmaan vieraiden varalle. Raanujärvellä on käyty myös korvapuustikurssilla ja eräässä hokkaidolaisessa kahvilassa tehdään nyt pullaa lappilaisten mummujen reseptillä.

Jouluna Yliharjujen kodissa paistetaan pipareita, valmistetaan perinneruokia ja askarrellaan. Vieraat pääsevät Antti-Jussin ja lasten kanssa kuusenhakureissulle. Parinsadan asukkaan Raanujärvellä on kaikki ja ei mitään. Toisinaan ihmiset ihmettelevät, miten Yliharjun perhe pärjää ”siellä korvessa”

– Enemmän täällä on mahdollisuuksia kuin kaupungissa, Antti-Jussi summaa.