Työskentely Lapissa Jenni Alava
Kuvaaja: Petri Teppo

Muodin maailmasta Lapin rytmiin

Mittarissa on pitkälti yli parikymmentä astetta pakkasta. Jenni Alava hyppää maastopyöränsä selkään ja polkaisee muutaman kilometrin matkan töihin urheiluliikkeeseen Äkäslompolon kylän raitin varrella.

Aamulla hän on jo ehtinyt ulkoiluttaa Piku-koiran lähimetsikössä ja nauttia aamukahvin kaikessa rauhassa. Edes edessä oleva kymmentuntinen työpäivä Lapin vilkkaan talvisesongin keskellä ei aiheuta Alavalle stressiä. Lapin leppoisa elämänrytmi ja luonnon lumo ovat tuoneet rovaniemeläislähtöiselle Alavalle rauhan, joka oli vuosia kadoksissa.

Muotimaailman ytimessä

Lukion jälkeen Alava sai kaverinsa kanssa hullun idean. He ostivat menoliput Lontooseen mukanaan ansioluettelot. Toimeliaat naiset löysivät pian töitä. Kaveri palasi puolen vuoden jälkeen, mutta Alava jäi, sillä hän oli onnistunut saamaan töiden lisäksi opiskelupaikan Middlesex Universityn yliopistosta.

– Kolmen vuoden opintojen jälkeen taskussani oli taiteiden kandidaatin (Bachelor of Arts in Fashion) tutkinto, ja aloin kaivata takaisin Suomeen, Alava muistelee.

Suomessa Alava opiskeli vielä mallimestaritutkinnon ja sai pian töitä suunnittelija Tiia Vanhatapiolta. Eikä aikaakaan kun hän perusti oman yrityksen ja loi oman Jenni Alava –malliston, johon kuului käsintehtyjä neuleita ja reppuja. Lupaavan startin jälkeen kunnianhimoinen nainen uuvutti itsensä ja oli pakotettu hautaamaan yrityksensä.

Uupumuksesta toivuttuaan Alava sai töitä maailmalla pupukengillään kuuluisutta niittäneen kenkäsuunnittelija Minna Parikan lippulaivaliikkeessä aivan Helsingin ytimessä.

– Olin unelmatyössäni, mutta huomasin, että aloin kaivata töiden jälkeen yhä enemmän metsään, ja vietin lomillani yhä enemmän aikaa pohjoisessa. Muotipiirit eivät ruokkineet rakkauttani luontoon.

Vuonna 2015 ennen kesälomaa Alava irtisanoutui ilman mitään muuta suunnitelmaa kuin juosta Ylläs Nuts -polkujuoksukilpailu. Se kesälomamatka Lappiin jatkuu yhä.

Leppoisa elämänrytmi

Voisi kuvitella, että Ylläksen Äkäslompolon kylä tuntuisi Helsingin ja Lontoon jälkeen varsin pieneltä. Päinvastoin, Alavasta sekin tuntuu välistä liian vilkkaalta. Hän haaveileekin, että rakentaisi jonain päivänä oman pikkutalon metsän keskelle.

Ihaninta Lapissa on rytmi. Etelässä asuessani minulla oli koko ajan asioita tähtäimessä, elämä oli tosi työkeskeistä. Enää en vaadi itseltäni niin paljon. Ei tarvitse koko ajan saada jotain aikaiseksi, asiat menevät enemmän omalla painollaan.

Aikaansaamatonta Alavasta ei kuitenkaan saa tekemälläkään. Vapaa-aikansa sporttinen nainen viettää luonnossa suksilla tai juosten, käsitöitä tehden, ja on aktiivisesti mukana Ylläksen koirakerhon toiminnassa.

Alava asui aiemmin kerrostalossa ja käytti vain julkista liikennettä. Pitkien etäisyyksien Lapissa hänen on pitänyt sopeutua yksityisautoiluun. On myös täytynyt opetella suunnittelemaan asioita ennakolta eri tavoin kun ennen. Esimerkiksi että Rovaniemellä käydessä kannattaa hoitaa kerralla monta asiaa.

Alava ei oikein edes keksi mitään, mitä hän Äkäslompolossa kaipaisi. Pienen miettimisen jälkeen laatukahvin ystävälle tulee mieleen yksi asia: tuoreet kahvinpavut, joista saa itse jauhettua kahvia.

Yrittäjän haaveet elävät Alavan mielessä edelleen. Hän haluaisi yhdistää rakkaat kiinnostuksen kohteensa ulkoilun ja designin. Lapissa tietenkin.

– Lappi tuntuu arjen keskelläkin niin maagiselta, että välillä unohdan, että en ole tullut tänne käymään vaan asumaan.