Lapin sesonkityö talvella
Kuvaaja: Lapin Materiaalipankki | Lapin Safarit

Sonja ja Corentin tulivat Lappiin sesonkitöihin

Matkailuala työllistää joka talvi tuhansia sesonkityöntekijöitä. Sonja Krekilä ja Corentin Demariaux ovat juuri lopettelemassa tämän talven töitään. Kumpikin teki talven ajan oppaan töitä Lapin Safareilla Rovaniemellä.

 

Sonja sesonkityö Lapissa
Kuvaaja: Mia Sivula
Talvi tai kylmyys eivät pelota minua. Tämä talvi on ollut lämmin, eikä pakkanen ole käynyt kertaakaan neljässäkymmenessä. Jos tuiskuttaa niin tuiskuttaa! Semmoinen sanontakin on, että ei ole olemassa huonoa säätä, on vain huonoa pukeutumista.

” Olen Sonja Krekilä, ja olen kotoisin Raahesta. Viisi viimeistä kuukautta olen asunut Rovaniemellä.

Tein matkaoppaan töitä Turkissa, Thaimaassa, Bulgariassa, Teneriffalla ja Sardiniassa, mutta halusin palata Suomeen. Syitä oli kaksi: tykkään Suomen luonnosta, ja täällä maksetaan palkka tehtyjen työtuntien mukaan. Ulkomailla niin ei aina ole, ja se harmittaa etenkin, jos työpäivät venyvät pitkiksi.

Tiesin, että Lappi on eräänlainen hotspot juuri nyt, ja siksi halusin hakea tänne töihin. Lähetin työhakemuksen Lapland Staff:iin, joka haki safarioppaita ja vastaanottovirkailijoita eri puolille Lappia.

Ystäväni asuu Rovaniemellä, ja hän lupasi tarvittaessa majoittaa minut. Tiesinkin jo, että asunnon löytäminen Rovaniemeltä saattaisi olla haastavaa, sillä iso osa vuokra-asunnoista on tarjolla vain Airbnb:ssä.

Sain lopulta puhelinhaastattelun myötä töitä Lapin Safareilta Rovaniemeltä. Sovimme, että teen puolet talvikaudesta töitä vastaanotossa ja puolet oppaana. Työnantaja pystyi auttamaan minua asunnon löytämisessä, ja nyt jaan kaksion kollegani kanssa. Kävelen töihin viidessä minuutissa.

Oppaan työ on periaatteessa melko samanlaista kotimaassa ja ulkomailla, mutta Rovaniemellä olen saanut olla paljon enemmän ulkona ja paljon vähemmän bussissa tai hotelleissa.

Työpäivät ovat vaihdelleet, mikä on sopinut minulle hyvin. Kun olen vastaanotossa, käsittelen varauksia, palvelen asiakkaita ja myyn tuotteita safarikaupassa. Opastöissä saatan lähteä päivän aikana lumikenkä- tai moottorikelkkasafarille asiakkaiden kanssa, huoltaa vaatteita tai auttaa heitä pukeutumaan safaria varten.

Fiilikset ovat nyt kauden loppupuolella erinomaiset. Rovaniemi oli minulle hyvä valinta. Kaupunki ei ole liian pieni tai liian iso, ja palveluita löytyy laidasta laitaan. Ei tämä ehkä maailman kaunein kaupunki ole, mutta välimatkat ovat lyhyet joka paikkaan. Joka etsii rauhallista elämää, löytää sitä kyllä täältä.

Matkailun kausityö sopii mielestäni joustavalle ja huumorintajuiselle ihmiselle, joka tykkää siitä, että työ on vaihtelevaa ja monipuolista. Empaattinenkin tulee olla, sillä jos väsyttää ja on oikein hektistä, parhaimmistakin persoonista saattaa tulla kiukkuinen puoli esiin. Siihen ei kannata jäädä jumiin, vaan pitää ymmärtää ja antaa anteeksi.

Vastaanottopuolen töissä käytän englantia ja suomea. Oppaan töissä on hyvä osata myös ranskaa, espanjaa tai saksaa. Itse osaan hieman japanin kieltä.

Jos asiakkaan kanssa ei löydy yhteistä kieltä, elekielelläkin saa asiakkaan ilahtumaan. Voi vaikkapa kertoa elein, että voin ottaa teistä valokuvan, niin saatte muitakin otoksia kuin selfieitä. Kuulostaa ehkä pikkujutulta, mutta se antaa asiakkaalle kivan olon.

Työni Lapin Safareilla päättyy huhtikuussa. Nyt haen kesätöitä etenkin hotellipuolelta, sillä siellä taitavat olla minun tulevaisuuden haaveeni. “

Corentin sesonkityö Lapissa
Kuvaaja: Mia Sivula
Sesonkityö sopii minunlaiselleni ihmiselle hyvin. Työajat varmistuvat yleensä muutamaa päivää aiemmin. Kun työajat, vapaa-aika ja palkka ovat tasapainossa, elämä on mukavaa. Minulle Rovaniemi ja Lappi ovat tarjonneet elämää mullistavan kokemuksen. Nautin todella paljon olostani täällä.

” Olen Corentin Demariaux ja tulen Keski-Ranskasta, Saint Étiennen kaupungista.

Tulin Rovaniemelle ensimmäisen kerran neljä vuotta sitten. Opiskelin matkailua, ja koulullani oli pysyvä harjoittelijavaihto-ohjelma Lapin Safareiden kanssa. Päädyin siis Rovaniemelle, ja rakastuin tähän paikkaan saman tien.

Olen opiskellut myös Kanadassa ja työskennellyt Norjassa, mutta Rovaniemi tuntuu kaikkein eniten minun paikaltani. Olen ajatellut jo, että jos saan joskus lapsia, haluaisin kasvattaa heidät täällä. Miksikö? Koska ihmiset ovat niin mahtavia täällä. Yksinkertaiset asiat ovat minulle tärkeitä, kuten se, että voin jättää tavarat kahvilan pöydälle ilman, että joudun hermoilemaan, varastaako joku ne siitä saman tien. Tai jos joku on avun tarpeessa, aina löytyy joku, joka on valmis auttamaan.

Ihmisistä vain yksinkertaisesti näkee täällä, että he ovat vilpittömiä ja heihin voi luottaa. Tämmöiset pienet asiat ovat olleet minulle ihan mullistavia. Lappi on näyttäytynyt kerta kaikkiaan paikkana, joka on neitseellinen ja ainutlaatuinen tässä maailmassa.

Lapin Safareilla työskennellessäni olen etupäässä opastanut ranskankielisiä ryhmiä. Ensimmäisenä työpäivänäni olin tonttu. Se oli joulunaikaa, ja pakkasta oli -25 astetta. Kylmästä huolimatta rakastin heti sitä hommaa, ulkona olemista ja sitä, että sain oppia kaikenlaista uutta, kuten tulen tekemisen ja miten jään läpi pilkitään.

Ystäväni ja työkaverini Ansku auttoi minua asunnon löytämisessä, kun tulin Rovaniemelle. Asun nyt kimppakämpässä ranskalaisen ja ecuadorilaisen kollegani kanssa. Se on ihan hyvä järjestely.

Joskus olen maininnut ranskalaisille asiakkaille, jotka tulevat isoista kaupungeista kuten Marseillesta tai Pariisista, että asun viiden minuutin kävelymatkan päässä työpaikaltani. He ovat olleet ihan ihmeissään. Monelle on ihan tavallista joutua matkustamaan parikin tuntia joka aamu ja joka ilta työpaikalle ja takaisin kotiin.

Oppaan työssä on avuksi, jos osaat hymyillä ja olet kärsivällinen ja joustava. Kaikkeen mahdolliseen kannattaa aina varautua, kuten vaihtuvaan säähän, erilaisiin asiakkaisiin ja välillä pitkiin työpäiviin. Oppaan ei tarvitse tietää kaikesta kaikkea. Usein on helpompaa, jos asiakkaat kysyvät kysymyksiä sen sijaan, että ovat ihan hiljaa ja odottavat, että minä puhun. Se on joskus hieman haastavaa.

Talvikausi on nyt miltei ohi. Sen jälkeen aion lomailla vähän aikaa ja jatkaa sitten Lapin Safareilla kesätöissä. Osaan liikkua luonnossa, mutta fatbikella ja veneellä ajaminen minun täytyy vielä opetella. Aion myös opetella, mitkä marjat ja sienet ovat hyviä poimittaviksi. Jokamiehen oikeudella kenellä tahansa on mahdollisuus poimia puhtaita luonnon antimia syötäväksi. Minulle se on taas yksi syy lisää ajatella, että Suomi on ihan mahtava paikka.

Olen päättänyt opetella myös suomen kieltä, jota toki osaan jo pikkuisen, kirosanat ja tervehdykset ainakin. Ajattelen niin, että jos haluan kotiutua tänne oikein kunnolla, kieli on hyvä opetella. Suurin osa ihmisistä tosin puhuu täällä hyvää englantia.

Kaipaan Ranskasta oikeastaan vain lihatuotteita, la charcuterie, ja ranskalaista patonkia eli baguettea. Ja tietenkin vanhempiani, isovanhempiani ja koko perhettä siellä. Toukokuussa menen isoisän kanssa Välimerelle kalastamaan, mutta sitten tulenkin jo takaisin Rovaniemelle.

Odotan oikein, millaista täällä on kesällä. Suomalaiset kaverini sanovat, että kesä on niin hieno, kun on paljon valoa ja yöttömät yöt. Pystyyköhän täällä nukkumaan ollenkaan? Se selviää pian. “