Hiihtäjä katsoo revontulia
Kuvaaja: Terhi Tuovinen

Revontulibongaajan muistilista: tärkeimmät vinkit retkeä suunnittelevalle

Revontulet ovat ilmiö, joka jokaisen tulisi kokea ainakin kerran elämässään.

Tästä artikkelista löydät kaikki tärkeimmät vinkit revontulien bongaamiseen: mistä ja milloin niitä kannattaa etsiä, miten revontuliennusteita seurataan, miten revontuliretkelle tulisi pukeutua ja mitä kannattaa varata mukaan. Huolellinen valmistautuminen kasvattaa revontulien löytämisen todennäköisyyttä ja tekee niiden bongaamisesta entistä hauskempaa!

1. Missä revontulia esiintyy?

Pohjoisella pallonpuoliskolla revontulia esiintyy useimmiten magneettista pohjoisnapaa ympäröivällä soikion muotoisella alueella. Tätä koko Lapin peittävää aluetta kutsutaan revontuliovaaliksi.

Suomen Lappi on yksi maailman parhaista asutetuista alueista revontulien bongaamiseen. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan näkyvien revontulien esiintymistodennäköisyys Kilpisjärven alueella on n. 75 % taivaan ollessa kirkkaana pimeään aikaan, kun taas Lapin eteläosissa napapiirin tuntumassa esiintymistodennäköisyys on 40–50 %.

Napapiirin eteläpuolella esiintymistodennäköisyys laskee nopeasti. Esimerkiksi Helsingissä esiintymistodennäköisyys on pilvettöminä ja pimeinä öinä vain 5 %.

Marko Junttila revontulet valokuvaus lapissa
Kuvaaja: Marko Junttila
Revontulia ja tykkylunta Pallaksella
Kuvaaja: Terhi Tuovinen

2. Mihin vuoden- ja kellonaikaan revontulia näkee parhaiten?

Revontulien havaitsemiseen maanpinnalta tarvitaan kolme asiaa: 1) revontulia, 2) pimeyttä ja 3) pilvetön taivas.

Revontulet eivät näy päivänvalossa. Huhtikuun puolivälistä elokuun puoliväliin taivas on öisinkin liian kirkas revontulien bongaamiseen. Varsinainen revontulikausi alkaa elokuun lopussa öiden pimetessä ja jatkuu aina kevääseen asti.

Revontulia esiintyy kaikkein eniten päiväntasausten aikaan, eli syys-lokakuussa ja maaliskuussa. Lapissa revontulia esiintyy talvisin runsaasti koko syyspäiväntasauksen ja kevätpäiväntasauksen välisen ajan.

Näkyvien revontulien esiintymistodennäköisyys on korkeimmillaan keskiyöllä. Revontulibongaajan kannattaakin olla valppaimmillaan klo 21–02 välisenä aikana. Revontulet saattavat näkyä lyhimmillään vain muutamia minuutteja.

Northern Lights reflecting in autumn waters in Finnish Lapland
Kuvaaja: Lapin Materiaalipankki I Juha Kauppinen
Marko Junttila valokuvaus lapissa
Kuvaaja: Marko Junttila

3. Mistä revontuliennusteita ja säätietoja voi seurata?

Lyhytaikaiset ennusteet kertovat näkyvien revontulien tämänhetkisen esiintymistodennäköisyyden. Suomen kulloisenkin revontulitilanteen voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen avaruussää-sivulta ja Auroras now! -palvelusta. Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA ylläpitää myös koko maailman kattavaa karttapohjaista 30 minuutin ennustetta. Revontulitilanteen seuraamiseen on myös useita erilaisia sovelluksia, kuten My Aurora Forecast.

Pitkän aikavälin revontuliennusteet eivät ole kovinkaan luotettavia, joten niitä kannattaa pitää lähinnä suuntaa antavina.  NOAA:n nettisivuilla on myös suppea kolmen päivän ennuste geomagneettisesta aktiivisuudesta.

Pidä myös mielessä, että sää vaihtelee alueittain ja voi muuttua nopeastikin. Revontulia on turha yrittää bongata paksun pilvipeitteen läpi. Kannattaa siis seurata myös Ilmatieteen laitoksen pilvikarttoja.

Rayann Elzein revontulet valokuvaus lapissa
Kuvaaja: Rayann Elzein
Äijäkoski valokuvaus lapissa
Kuvaaja: Marko Junttila

4. Mihin kannattaa suunnata yölliselle bongausretkelle?

Revontulia bongatessa tulee välttää keinovalolla valaistuja alueita, kuten kaupunkeja, asutuskeskuksia ja valaistuja teitä. Niiden sijasta kannattaa etsiä pimeitä alueita, joilla ei ole näkyvyyttä haittaavia esteitä. Jos vietät lomaa kaupungissa tai laskettelukeskuksessa, kannattaa revontulien bongaamista varten suunnata pois kirkkaimmin valaistuilta alueilta.

Parhaat bongauspaikat löytyvät yleensä puuttomien tuntureiden huipuilta, soilta sekä järvien ja meren rannalta. Valitulta paikalta tulisi olla esteetön näkymä ainakin pohjoiseen päin, sillä revontulet näkyvät yleensä ensimmäisenä pohjoisella taivaalla.

Kun sopiva paikka on löydetty, kannattaa kamera laittaa jo etukäteen valmiiksi ja sammuttaa otsa- tai taskulamppu, jotta silmät tottuvat pimeyteen. Muista seuraava nyrkkisääntö: jos tähdet eivät näy, eivät revontuletkaan näy.

Bongaamista kannattaa mahdollisuuksien mukaan harrastaa talon, mökin tai vaikkapa teltan vieressä, jolloin yöpymispaikkaa ei tarvitse lähteä enää yöllä erikseen etsimään. Lapissa on myös monia lomakohteita, jotka tarjoavat erityisesti revontulien bongaamiseen tarkoitettuja majoitusvaihtoehtoja, kuten lasi-igluja ja lasikattoisia mökkejä. Niistä käsin revontulia on mukava ihastella vaikkapa koko yön!

Laavu valokuvaus lapissa
Kuvaaja: Simo Vilhunen
Rayann Elzein valokuvaus lapissa revontulet mökillä
Kuvaaja: Rayann Elzein

5. Miten revontuliretkelle tulisi valmistautua?

Revontuliretki kannattaa suunnitella siten, että retkellä on hauskaa, vaikkei revontulia näkyisikään. Samalla reissulla voi kokeilla vaikkapa jotain uutta lajia, kuten lumikenkäilyä tai moottorikelkkailua, tai viettää yön yhdessä Lapin lukuisista autiotuvista tai laavuista. Lyhyt öinen patikkaretki lumisessa metsässä on seikkailu jo itsessään!

Asianmukainen pukeutuminen on ehdottoman tärkeää niin terveyden kuin turvallisuudenkin kannalta. Paksu lämpöhaalari on hyvä vaihtoehto, jos aiot pysyä lähinnä paikallasi tai ajaa moottorikelkalla. Patikkaretkellä kannattaa sen sijaan muistaa kerrospukeutuminen, jolloin lämpötilan säätely onnistuu kätevästi aktiivisuuden mukaan vaatekerroksia lisäämällä tai poistamalla. Pue alimmaiseksi esimerkiksi pitkät villakalsarit ja -sukat, niiden päälle fleece- tai villakerros, ylävartalon lämmikkeeksi vielä kevyt untuvatakki ja päällimmäiseksi tuulta ja vettä pitävä ulkokerros. Jalkaan kannattaa pistää lumilukolliset housut. Vältä puuvillaa, sillä se ei pidä kosteana lämpöä.

Etenkin jalat kannattaa pitää lämpiminä, sillä kylmin jaloin retki hyytyy hetkessä. Talviselle patikkaretkelle soveltuvat parhaiten pitkävartiset ja paksupohjaiset jalkineet. Jalkineissa tulisi myös olla tarpeeksi tilaa villasukille. Talvikengät saavatkin mielellään olla pari numeroa perusjalkineita suuremmat.

Käsiin kannattaa laittaa lämpörukkaset ja niiden alle vielä sormikkaat, jos aiot käyttää kameraa.

Päähän kannattaa pistää lämmin pipo tai hattu, joka suojaa myös korvia. Kaulan ja kasvojen suojaamiseen taas sopii esimerkiksi kypäräpipo, kauluri tai kaulahuivi.

Pimeässä tarpomista helpottaa kummasti otsa- tai taskulamppu. Lepotaukoja varten mukana on hyvä olla myös lämpöä heijastava istuinalusta tai vaikkapa aito poronnahka, jonka päällä on mukava istahtaa. Taukojenkin aikana on kuitenkin hyvä muistaa liikkua, sillä liikkuminen ylläpitää verenkiertoa ja kehon omaa lämmönsäätelyä.

Retkelle kannattaa varata myös lämmintä juotavaa, vettä ja naposteltavaa. Ota eväiksi esimerkiksi termospullollinen kahvia, teetä, kaakaota tai lämmintä mehua, voileipiä, naposteltavaksi pähkinöitä ja suklaata ja vaikkapa makkaraa tulentekopaikoilla grillattavaksi.

Mukaan kannattaa tietysti ottaa myös kaveri. Kuten moni muukin asia elämässä, revontulien bongaaminen on hauskempaa ja tietenkin myös turvallisempaa yhdessä!

Simo Vilhunen revontulet valokuvaus lapissa
Kuvaaja: Simo Vilhunen
Simo Vilhunen kuningaslaavu valokuvaus lapissa
Kuvaaja: Simo Vilhunen

6. Mihin päin Lappia revontulia kannattaa lähteä bongaamaan?

Hyviä paikkoja löytyy Lapin joka kolkasta. Tässä muutamia vinkkejä eri puolilta Lappia.

Iso-Vietonen Ylitorniossa
Iso-Vietosen hiekkaranta sijaitsee aivan Raanujärventien kupeessa. Järvenranta on erinomainen paikka revontulien bongaamiseen, jos olet liikkeellä autolla PellonYlitornion ja Rovaniemen alueella.

Pyhätunturi / Pyhän hiihtokeskus
Pyhätunturi tarjoaa hienot puitteet revontulien bongaamiseen. Pyhäjärven rannalta on laaja ja esteetön näkymä ja tunturille on helppo kiivetä keskuksen hotellilta. Aivan hiihtokeskuksen kupeessa sijaitsevassa Pyhä–Luoston kansallispuistossa on myös runsaasti hyviä bongauspaikkoja.

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto
Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on runsaasti puuttomia tuntureita sekä kattava tupien ja tulentekopaikkojen verkosto. Pallasjärven etelärannalla on paljon kotia, joista näkee hyvin pohjoiseen päin.