• Etusivu
  • Business
  • Biotaloustehtaat toisivat Lappiin tuhansia uusia työpaikkoja

Biotaloustehtaat toisivat Lappiin tuhansia uusia työpaikkoja

Suomalainen Metsä Fibre suunnittelee isoa biotuotantolaitosta Kemiin ja osittain kiinalaisten omistama Boreal Bioref Kemijärvelle. Lisäksi Kemiin sijoittuisi kiinalaisomisteisen Kaidi Finlandin biojalostamohanke.

Jos kaikki kolme biohanketta toteutuvat, Lappiin syntyisi valtavasti uusia työpaikkoja. Boreal Biorefin laskelmien mukaan jalostamo synnyttäisi Kemijärvelle yli 1 100 pysyvää työpaikkaa. Kemissä Metsä Fibren uusi biotuotetehdas työllistäisi suoraan 250 ja välillisesti noin 2 500 ihmistä. Kaidin mukaan yhtiö tarjoaisi vakituista työtä Kemin laitoksellaan 150 henkilölle.

Laitosten rakentamisen aikana työllisyysvaikutus olisi vielä moninkertainen.

Kaikille kolmelle laitokselle riittäisi puuta. Iso kysymys sen sijaan on, täyttääkö Suomi EU:n hiilinielutavoitteet, jos kaikki tehtaat rakennetaan.

Metsä Fibrella käynnissä hankesuunnittelu

Suomalaiseen Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre aloitti loppukeväällä 2019 hankesuunnittelun uuden biotuotetehtaan rakentamiseksi Kemiin. Se tuottaisi havu- ja koivusellua.

Yhtiöllä on jo entuudestaankin sellutehdas Kemissä. Uusi laitos maksaisi 1,5 miljardia euroa. Se olisi Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi.

Uuden laitoksen ympäristövaikutuksia arvioidaan parhaillaan.

– Ympäristöluvan saamme todennäköisesti ensi vuoden alkupuolella. Investointipäätökset tehdään aikaisintaan kesällä 2020, Metsä Fibren projektijohtaja Jari-Pekka Johansson kertoo.

Yhtiöllä on ollut sellutuotantoa Kemissä jo sata vuotta. Vaikka päätöstä uudesta tehtaasta ei ole tehty, aluetta raivataan jo tulevaa laitosta varten.

Projektiorganisaatiossa työskentelee tällä hetkellä 16 henkilöä, useilla heistä on kokemusta vastaavan biotuotetehtaan rakentamisesta Äänekoskelle muutama vuosi sitten.

Boreal Bioref tuottaisi myös tekstiilien raaka-ainetta

Kemijärvellä toimivan Boreal Biorefin omistajina on kemijärveläisiä yksityishenkilöitä, kiinalainen pörssiyhtiö Camce, jonka takana on Kiinan valtion kokonaan omistama Sinomach sekä kiinalais-ruotsalainen Silvi Industries Ab.

Jalostamo tuottaisi pitkäkuituisen sellun lisäksi liukosellua, josta voidaan tehdä esimerkiksi tekstiilejä. Sivutuotteina syntyisi myös muun muassa sokereita, niistä saadaan biohajoavaa muovinkorviketta.

– Olennaista on, että pystymme muuttamaan tuotantoamme joustavasti tarpeen mukaan. Jos vaikka liukosellulla on vaateteollisuudessa kysyntää, voimme kasvattaa sen tuotantoa, sanoo Boreal Biorefin toimitusjohtaja Heikki Nivala.

Boreal Biorefin investoinnin arvo olisi 950 miljoonaa euroa.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi yhtiölle kesäkuussa ympäristö-, vesi- ja aloittamisluvan. – Olemme Suomessa tällä hetkellä ainoa biojalostamo, jolla on lupa-asiat näin pitkällä, sanoo Nivala.

Nivalan mukaan ympäristöluvan kriteerit on jo lupaprosessin aikana tarkistettu ja toteutettu niin, että valitusten ei pitäisi johtaa muutosvaatimuksiin. Nivala kertoo, että investointipäätös saadaan muutaman kuukauden kuluessa. – Viivästyksiä ei pitäisi enää ulkopuolelta tulla. Pallo on nyt pääomistajilla, sanoo Nivala.

Kaidi tekisi tähteistä polttoainetta

Kiinalaisen Sunshine Kaidi New Energy Groupin suomalainen tytäryhtiö Kaidi Finland suunnittelee Kemiin biojalostamoa, joka tekisi energiapuusta ja metsän korjuutähteistä edistyneitä biopolttoaineita. Tuotannosta 75 prosenttia olisi biodieseliä, loput biobensiiniä. Investoinnin suuruus olisi 900 miljoonaa euroa.

EU:n uusiutuvan energian direktiivi tähtää siihen, että jo vuonna 2020 kaikesta energiankulutuksesta 20 prosenttia tulee uusiutuvasta energiasta. Myös edistyneiden biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä halutaan kasvattaa. Tämä saattaa lisätä Kaidin houkuttelevuutta sijoittajien silmissä.

Laitoksen teknologia olisi uraa uurtava maailmassa. Kiinassa teknologiaa on kokeiltu pilottilaitoksella, mutta ainoastaan pienessä mittakaavassa.

Kaidilla on ympäristö- ja vesitalousluvat, mutta investointipäätös on lykkääntynyt monta kertaa.

– Teknisten ja taloudellisten riskien hallitsemiseksi on edelleen työtä tehtävänä. Investointipäätös on mahdollinen vasta, kun kokonaisriskienhallinta on kunnossa ja kannattavuustarkastelu osoittaa päätöshetkellä vihreää valoa, Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Pekka Viljakainen kertoo.

Puun käyttö lisääntyy

Metsä Fibren uusi tehdas lisäisi yhtiön kuitupuun käyttöä Kemissä noin 4,5 miljoonaa kuutiometriä. Puu on tarkoitus hankkia pääosin Suomesta, mutta harkinnassa on myös käyttää Venäjältä, Baltian maista ja Ruotsista tuotua puuta.

Boreal Biorefin puuntarve olisi vajaat kolme miljoonaa kuutiota. Yhtiö suunnittelee hankkivansa puun Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Koillismaan metsistä.

– Venäjä on toki meilläkin reservinä. Kemijärveltä rajalle on vain noin 70 kilometriä, sanoo Biorefin toimitusjohtaja Heikki Nivala.

Kaidi käyttäisi ensisijaisesti puunjalostusteollisuuden tähteitä, sivuvirtoja ja energiapuuta, joten se ei ole samoilla kuitupuumarkkinoilla kuin kaksi sellutehdasta

Suomessa on viime aikoina käyty kiivastakin keskustelua siitä, kuinka paljon metsiämme voi kestävästi hakata.

Metsiin sitoutuu hiiltä, kun puuston kasvu on suurempi kuin hakkuut ja luonnon oma lahoaminen. Metsäkeskuksen arvion mukaan metsiemme hiilivarasto lisääntyy jatkuvasti, vaikka puun käyttö teollisuuden raaka-aineena ja energiantuotannossa on kasvanut. Ilmaston lämpeneminen kiihdyttää osaltaan metsien kasvua etenkin Pohjois-Suomessa.

– Suojelualueet mukaan lukien Lapin metsät kasvavat noin 14 miljoona kuutiota vuodessa ja viime vuosien markkinahakkuut ovat olleet neljä miljoonaa kuutiota vuodessa, Biorefin Nivala sanoo.

EU kertoo syksyn aikana Suomelle hiilinielutavoitteet

Syksyn aikana EU antaa lausuntonsa Suomelle siitä, kuinka suurta hiilinielua Suomen on tavoiteltava.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessorin Jussi Uusivuoren mukaan EU hyväksynee Luken esittämät laskelmat. Uusivirran mukaan kolme isoa puunkäyttäjää Lapissa on liikaa, jotta Suomi pystyy täyttämään EU:n hiilinielutavoitteet.

– Silloin mentäisiin riskirajoille, sanoo Uusivuori. Hän huomauttaa, että puuta sinänsä riittää.

Jos rajat ylittyvät, siitä tulee lisäkustannuksia, koska jonkun on ostettava päästöoikeuksia markkinoilta. Valtiovalta siihen tuskin suostuu, joten tulevien päästöoikeuksien hinta vaikuttaa yritysten kannattavuuslaskelmiin. EU:n hiilinieluvaatimukset voivat heijastua myös puun hintaan.

Toisaalta Suomi voi yrittää pienentää päästöjään muilla aloilla, jolloin puuta voitaisiin käyttää enemmän.

– Tämä on sensitiivinen poliittinen kysymys, oli hallituksessa sitten mitkä puolueet tahansa, sanoo Luken Uusivuori.

Pakkausmateriaalien kysyntä kasvaa

Business Finlandin toimialajohtajan Jari Tielisen mukaan Kiinan epävarma taloustilanne voi askarruttaa sijoittajia. Suomesta viedään jo nyt paljon sellua Kiinaan ja pitkällä aikavälillä kysyntä lisääntyy.

– Nähtäväksi jää miten hetken notkahdus sellun hinnoissa ja tilausten määrissä vaikuttaa hankkeisiin. Aasiassa elintaso kuitenkin nousee, pakkausmateriaalien ja muun paperin kysyntä vain kasvaa, Tielinen arvioi.

Hänen tehtävänsä Business Finlandissa on edistää bio- ja kiertotalouden investointeja ulkomailta Suomeen. Tielisen mukaan metsätalouteen sijoittavien silmissä Suomi on vakaa ja ennustettava
investointiympäristö.

– Meillä on neljäsataavuotinen metsäalan osaamisen perinne ja metsätaloutta kehitetään pitkäjänteisesti myös valtiovallan ohjaamana ja tukemana. Isoja metsätaloushankkeita halutaan yleisesti ottaen edistää ja on tärkeää turvata vakaa toimintaympäristö. Muutoksia voidaan tehdä, mutta niin, että teollisuus ehtii niihin varautua, sanoo Tielinen.

(Julkaistu 8/2019)