Kullanhuuhtominen tuo lisää potentiaalia Lapin matkailun kasvuun.
  • Etusivu
  • Business
  • Lapin kulta lisää onnekkaita vierailijoita ja matkailuinvestointeja

Lapin kulta lisää onnekkaita vierailijoita ja matkailuinvestointeja

Lapin kulta ja matkailun liiketoimintapotentiaali houkutteli Marko Tourun yrittäjäksi Sodankylään Tankavaaraan. Arkailematon asenne mahdollisti matkailusesonkien pidentämisen, liikevaihdon kasvattamisen ja investointien tekemisen kysynnän lisääntyessä.

Kulta ja kullanhuuhdonta on houkutellut turisteja Lappiin, Lemmenjoelle, viimeistään 1950-luvulta lähtien. Petsamoon Jäämerentietä matkaavista osa oli jo tietoisia pohjoisen Lapin kullankaivusta 1920- ja 1930-luvuilla.  Tankavaaran kultahistoria puolestaan alkoi jo 1930-luvun alussa. Kultaa on Lapissa tietenkin huuhdottu jo paljon ennen matkailualan syntymistä: Ivalojoen kultalöytö vuonna 1868 aloitti Lapin virallisen kultahistorian.

– Tällaisena 150-vuoden jatkumona pohjoisen Lapin kullankaivuperinne on eurooppalaisittain varsin ainutlaatuinen, kullankaivun menneisyyttä avaa Tankavaaran Kultamuseon amanuenssi Hanna Mattila.

Kultamuseo ensisijaisesti tallentaa, tutkii, säilyttää ja esittelee Lapin ja Suomen kultahistoriaan liittyviä asioita, mutta myös yleisemmin kultaan ja Tankavaaran alueen matkailuhistoriaankin liittyviä asioita. Lisäksi sillä on kansainvälisiä kokoelmia. Kultamuseo onkin maailman ainoa kansainvälinen kultahistoriaan keskittynyt museo.

Kullanhuuhdonta kiinnostaa Lappiin matkaavia, sillä toimintaa ei juuri pääse kokemaan samalla tavoin muualla Euroopassa. Pohjois-Lapissa matkailija voi huuhtoa kultaa Tankavaaran lisäksi muun muassa Lemmenjoella ja Saariselän ja Laanilan alueella. Matkailualan yrittäjä ja Tankavaaran Kultakylän omistaja Marko Touru pitää kullankaivua ehdottomasti valttietuna Lapin matkailussa.

Kuinka makeasti matkailijaa sitten voi onnistaa? Viime elokuussa Tankavaaran Kultakylässä vieraillut mies löysi vähintään 30 000 euron arvoisen 61,9 grammaa painavan kultakimpaleen Aurumin vuokravaltaukselta vain 400 metriä ravintolan ja majoituksen vierestä. Samalla valtauksella on kaivettu jo useampi vuosikymmen.

– Eihän tuollaisesta ketään edes osannut ajatella sen olevan olemassa. Vaikka kullankaivun kanssa ollaan tekemisissä, tietää, että kaikki on mahdollista, mutta ei sellaiseen usko, Touru kertoo hämmästyksestään, kun hippu löydettiin.

Ennen elokuun jättikimpaletta, suurin löydetty hippu on ollut 3,2 gramman kokoinen. Tavallisimmat onnekkaat löydökset ovat olleet 1-3 gramman kokoisia.

Tämän Lapin ainutlaatuisen ympäristön ja kullankaivun ympärille Touru rakensi yritystoimintansa, jonka kasvavan vetovoimaisuuden myötä toimintaa on kehitetty vuosittain.

Rohkea päätös kannatti

Kulta ja Lapin luonto sai Tourun muuttamaan Lahdesta Sodankylään vuonna 2009. Hän oli kiinnostunut kullankaivusta ja päätyi työskentelemään valtauksilla kolme kesää, kunnes Tourulle aukesi toisenlainen mahdollisuus: Tankavaaran Kultakylän perustaminen.

Alkuperäiselle Kultakylälle toivottiin jatkajaa. Touru ei aluksi ollut kovin innostunut ajatuksesta, sillä hänellä oli jo muualla yritystoimintaa, mutta jokin sai hänen mielensä muuttumaan ja hän tarttui rohkeasti tilaisuuteen. Päätös osoittautui oikeaksi.

– Jälkeenpäin katsottuna ajoitus oli todella hyvä, vaikka silloin ei sitä tajunnutkaan, Touru pohtii.

Kultakylän huuhtomo täyttää jo 50 vuotta tänä vuonna.

Alkuun Tourulla oli ravintolatoimintaa ja mökkejä majoituspalveluna, mutta suurin osa asiakkaista saapui Tankavaaraan kesäisin. Sodankyläläinen yrittäjä halusi vierailijoiden löytävän toimipaikan myös talviaikaan, joten hän panosti talviaktiviteettien tarjontaan ja ulkomaisille turisteille markkinoimiseen. Panostus kannatti, sillä nykyään molemmat sesonkikaudet tuovat merkittävää liikevaihtoa yritykselle.

Kesäisin ja syksyisin suurin osa vierailijoista on kotimaisia matkaajia ja talvisin ulkomaalaisia. Kesäisin Kultakylässä käy noin 25 000–30 000 asiakasta. Kesäsesonki vetää erityisesti asiakkaita kullanhuuhdonnan takia. Kesäisin matkailuhuuhtomolla käy noin 80 asiakasta päivittäin. Huuhdonnan SM-kisat vietetään Tankavaarassa vuosittain heinä-elokuun vaihteessa.

Nykyään yritys työllistää kuusi henkilöä ja lisäksi kausityöntekijöitä kolmesta neljään sesongin aikana.

Vuonna 2019 Kultamuseossa oli puolestaan kävijöitä yli 12 000, joista lähes puolet olivat kansainvälisiä vieraita. Ympäri vuoden avoinna olevan Kultamuseon pääsesonki on kesällä, kesä- ja syyskuun välisenä aikana, jolloin vierailee noin 80 prosenttia koko vuoden kävijöistä.

Marko Touru perusti yrityksensä, Tankavaaran Kultakylän, Sodankylään 2013. Marko Touru perusti yrityksensä, Tankavaaran Kultakylän, Sodankylään 2013.

Muuttuva matkailu luo mahdollisuuksia

Kasvavan liikevaihdon ja kävijämäärän myötä Touru päätti investoida uusiin majoitustiloihin. Kultaränni-hotelli avattiin joulukuussa 2019. Yli parikymmentä hotellihuonetta rakennettiin nykyaikaiseen tyyliin aktiiviselle matkaajalle sopivaksi.

– Se oli miljoonaluokan investointi, Touru kuvailee.

Yöpyjien kokonaiskapasiteetti nousi investoinnin myötä juuri yli sataan vuodepaikkaan. Hotellin lisäksi vanhempien kullankaivajain mökkien kattoja on kunnostettu.

Seuraavaksi Kultakylässä on kehityskohteena muun muassa aktiviteettitarjonnan päivitys. Esimerkiksi kesäsesonkiin kullanhuuhdonnan ja opastekierrosten lisäksi voitaisiin järjestää kalastusretkiä ja venekyytejä. Myös entisen luontokeskuksen, jossa nykyään pidetään kokoontumisia ja konferensseja, yhteyteen halutaan tuoda luonto- ja joogaretriittejä.

– Kesän ohjelmapalveluissa on selkeästi mahdollisuus kehittämiseen, Touru sanoo. – Kotimaan matkailua pitää tosissaan ruveta miettimään.

Tankavaaran Kultakylä on saanutkin Business Finlandin -kehittämistuen pääsääntöisesti alueen kehittämistä ja uusien toimintojen pilotoimista varten.

Korona siirsi Kultamuseon näyttelyitä ja kultahistorian tarinoita verkkoon, ja museo haluaa jatkossakin panostaa ja kehittää laadukasta verkkosisältöä. Toinen museon kehittämisen painopiste on tuoda arkistot, kokoelmat ja niiden sisältämät tiedot yleisölle helpommin saatavaksi esimerkiksi valtakunnallisen Finna-palvelun kautta.

– Ensi kesänä äänen saavat kultakenttien naiset. Siitä ei kuitenkaan enempää tässä vaiheessa, museonjohtaja Kaisa Nikkilä vinkkaa tulevasta näyttelystä.

Tehokkaat verkostot tukevat yrityksiä

Pienellä paikkakunnalla tehdään yhteistyötä monin tavoin muiden paikallisten yritysten sekä kunnan kanssa. Muun muassa Sodankylän kunta on tukenut Tankavaaran SM-kisojen järjestämistä ja vuokrannut entisen luontokeskuksen Tourulle sen siirryttyä Metsähallitukselta kunnan omistukseen. Muiden yritysten kanssa Touru tekee yhteistyötä erityisesti ohjelmatarjonnan puolella, kuten revontulisafareita järjestetään Purnumukan mökki- ja poropalveluiden avulla.

Kultamuseo tekee laajasti yhteistyötä monien eri tahojen, kuten kuntien, oppilaitosten ja valtakunnallisten organisaatioiden, kanssa. Kultakylän ja Sodankylän yhteistyön lisäksi museon yksi tärkeimpiä markkina-alueita on Saariselän matkailualue ja siellä vierailevat matkailijat.

– Toisenlaisesta yhteistyöstä puolestaan kertoo Kultaryntäys Lappiin 150 vuotta -kiertonäyttely. Se on kiertänyt 2019–2020 kirjastoissa Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueella sekä Kullanhuuhdonnan MM-kisoissa 2019, kertoo Nikkilä.

Lapissa yritykset saavat markkinointiinsa hyvää vetoapua toimivilta alueorganisaatioilta: näin myös on Sodankylässä. Paikalliset yritykset ja kunta perustivat Visit Sompio –matkailuyhdistyksen muutama vuosi sitten. Yhdistykseen kuuluu 17 yritystä. Se muun muassa panostaa yhteismarkkinointiin, jonka tavoitteena on kiinnittää Norjaan matkaavien huomio ja löytää sitä kautta uusia asiakkaita.