Julkaistu 17.10.2019
Britannian EU-eron ja Thomas Cookin konkurssin vaikutus Lapin matkailuun puhuttaa, mutta vahva markkina-asema ja monipuolinen kansainvälinen kysyntä saa matkailun toimijat luottamaan kasvuun lähivuosinakin.
Tilastokeskuksen matkailutilaston mukaan vuonna 2018 Lapissa rekisteröitiin kolme miljoonaa yöpymistä. Kasvua edellisvuoteen oli kolme prosenttia. Ulkomaalaisten osuus oli yli puolet yöpymisistä ja kasvua kansainvälisiltä markkinoilta tuli lähes kuusi prosenttia. Britanniasta tulevien matkailijoiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta viisi prosenttia ja britit olivatkin Lapin tärkein kansainvälinen matkailijaryhmä 18 prosentin osuudellaan.
Kansainvälinen matkailu Lappiin on kasvanut etenkin talvella erittäin vahvasti jo useita vuosia. Viime talven matkailusta ulkomaalaisten yöpymisten osuus oli 62 prosenttia ja kasvua oli reilut 10 prosenttia. Ulkomaalaisista matkailijoista eniten yöpymisiä marras-huhtikuussa kirjattiin briteille, jopa 22 prosenttia.
Vaikka brittimatkailijoiden suhteellinen osuus on pienentynyt muiden kansainvälisten markkinoiden avautuessa, matkayhtiö Thomas Cookin konkurssin ja Britannian EU-eron vaikutus Lapin matkailuun puhuttaa.
Mikä brexit?
Britanniassa järjestettiin 23.6.2016 kansanäänestys EU-jäsenyydestä, jonka tuloksen myötä Britannia jätti EU:lle eroilmoituksensa 29.3.2017. Siitä käynnistyi eroneuvotteluille annettu kahden vuoden määräaika. EU on valmis allekirjoittamaan Britannian hallituksen kanssa sovitun erosopimuksen, mutta Britannian parlamentin alahuone ei ole hyväksynyt erosopimusta alkuvuodesta pidetyissä äänestyksissään. EU-maiden johtajat päättivät huhtikuussa pidentää Britannian EU-eron määräaikaa lokakuun loppuun asti. Ero voi tulla voimaan jo aiemmin, jos osapuolet saavat aikaan hyväksytyn erosopimuksen. EU ja jäsenmaat ovat varautuneet myös siihen vaihtoehtoon, että Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta.
– Ekonomistien on vaikea kuvitella, että sopimukseton ero tapahtuisi – se aiheuttaisi niin suuria hyvinvointitappioita lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala sanoo.
Tilanne onkin lokakuun loppuun saakka sekava.
– Brittiparlamentti on edellyttänyt, että jos erosopimusta ei ole, pääministerin tulisi hakea jatkoaikaa. Pääministeri Boris Johnson taas ei ole kovin innostunut hakemaan jatkoaikaa oman poliittisen imagonsa takia. Hänen tehtävänsä on toteuttaa brexit lokakuun loppuun mennessä. Tilanne on nyt kriittinen ja elää koko ajan. Brittiparlamentti on kutsuttu koolle lauantaiksi 19.10. kenties varmuuden vuoksi, jos Johnsonilla on esittää uusi sopimusluonnos hyväksyttäväksi.
Lakitekninen säätäminen vaatii kuitenkin sen verran pureskelua, että Vesala ei lähde arvioimaan, onko erosopimus teknisesti mahdollista viedä läpi lokakuun loppuun mennessä. Uudet vaalit tarvitaan hänen mielestään Britanniassa joka tapauksessa.
– Jos Johnson saisi luotua uuden sopimusluonnoksen ennen vaaleja ja tulisi sellainen parlamentti, joka hyväksyisi muokatun sopimuksen, myönnetystä jatkoajasta riippuen se voitaisiin hyväksyä aikaisintaan joulukuun lopussa, ehkä tammi-helmikuun aikana. Tästä alkaisi siirtymäaika, jolloin varsinaisesti sovittaisiin EU:n ja Britannian tulevan suhteen luonteesta. Mayn luonnoksessa siirtymäaika olisi kestänyt vuoden 2020 loppuun saakka, mutta sitä tultaisiin todennäköisesti jatkamaan, eikä ehkä pariin vuoteen tapahtuisi lainsäädännön osalta mitään.
Lapissa varauduttu brittien kysynnän heikkenemiseen
Jos lykkäyksiä ei haeta tai erosopimusta ei synny, vaatii tilanne aktiivisia toimia kaikilta osapuolilta. Sopimuksettoman eron myötä Britanniasta tulisi EU:n sisämarkkinoiden ja tullialueen ulkopuolinen maa. Tavaroiden, palveluiden, pääomien ja henkilöiden vapaa liikkuvuus lakkaisi.
– Sopimuksettoman eron välittömät vaikutukset Lapin matkailulle eivät tule siitä, että matkustaminen vaikeutuu lainsäädännön vuoksi, vaan siitä, että matkailijoiden ostovoima näivettyy punnan heikentymisen kautta. Valuuttavaikutukset tulisivat heti, mutta matkat varataan aiemmin, joten vaikutukset näkyisivät Lapin matkailussa kenties vasta seuraavana sesonkina, Timo Vesala arvioi.
Lapin matkailutoimialan liikevaihto on kasvanut kaikilla matkailun sektoreilla, mutta eniten ohjelmapalveluissa. Brittimatkailijoiden ostovoiman heikentyminen näkyisi kenties ensin juuri ohjelmapalveluiden ostoissa, Lapland Hotelsin toimitusjohtaja Ari Vuorentausta arvelee.
– Ohjelmapalveluita on ostettu jonkin verran etukäteen, mutta matkailijat ostavat oheispalveluita yleensä paljon vasta paikan päällä. Brexitin vaikutukset näkyisivät brittien osalta todennäköisesti ensimmäiseksi myös ravintoloissa ja matkamuistomyynnissä.
Jos brittien matkustaminen Lappiin vähenee, kysynnän odotetaan ohjautuvan muihin maihin.
– Brexitin vaikutukset riippuvat tietysti siitä, missä muodossa EU-ero toteutuu. Brittien kysynnän heikentymiseen olemme joka tapauksessa valmistautuneet kiintiöidemme hallinnoinnissa. Etenkin joulukuun jälkimmäisellä puoliskolla Lapissa on ylikysyntääkin osin muualtakin kuin Britanniasta, joten monipuolinen kansainvälinen kysyntä paikkaa tilannetta.
Kova usko tulevaisuuteen on myös Finavian Lapin aluejohtaja Veli-Pekka Pitkäsellä.
– Thomas Cookia lukuun ottamatta mitään merkittäviä negatiivisia muutoksia Lapin lentoliikenteessä ei ole näköpiirissä, päinvastoin. Turkish Airlines aloittaa talvikaudelle lennot Istanbulin ja Rovaniemen välillä, mikä avaa meille aivan huikeita jatkomahdollisuuksia siitä huolimatta, että Turkin tilanne on se mikä on. Manchesterin ja Rovaniemen välille tulee myös uusi easyJet-yhteys, joka lennetään kaksi kertaa viikossa marraskuun lopulta loppiaiseen.
Chartereiden osalta tilanne näyttää Lapin lentoasemilla nyt samalta kuin vastaavana aikana viime vuonna.
– Viimeiset varaukset joulukuulle tulevat aina vasta marraskuun lopussa, mutta brexit huomioiden aika luottavaisin mielin katsomme tulevaan kauteen. Siitä osoituksena on meidän iso 55 miljoonan euron investointiohjelma, jota ollaan nyt saattamassa loppuun, Pitkänen sanoo.
Saksa Euroopan markkina-alueiden heikoin lenkki
Brittien jälkeen eniten kansainvälisten matkailijoiden rekisteröityjä yöpymisiä Lapissa kirjattiin vuoden 2018 aikana saksalaisille (11 %), ranskalaisille (10 %), alankomaalaisille (6 %) ja norjalaisille (4 %). Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala pitää nyt Saksaa heikoimpana lenkkinä Lapille keskeisistä Euroopan markkina-alueista.
– Suhdanteiden jäähtyminen Euroopassa näkyy kauppakiistojen vuoksi erityisesti Saksassa, jolla on myös omia kotikutoisia ongelmiaan autoteollisuudessa. Maan teollinen sektori on jo taantumassa ja voi olla, että koko talous menee miinusmerkkiseksi vuoden sisällä.
Tällä voi Vesalan mukaan olla heijastusvaikutuksia matkailuunkin, mutta toistaiseksi varaustilanteessa muutokset eivät näy.
– Saksasta tulee Lappiin kuitenkin paljon liikematkailijoita autoteollisuuteen liittyen ja vapaa-ajan matkustajien puolella olisi jopa edellytyksiä kasvulle, Ari Vuorentausta kommentoi. – Toisaalta Saksa on erittäin kilpailtu markkina. Heillä on valtavasti omia yhteyksiä ja meiltä puuttuu Saksasta matkanjärjestäjät, joille Lappi olisi strateginen tuote. Kasvu vaatisi lujasti töitä.
Kasvuodotukset kaukomailla
Kiinan ja Yhdysvaltojen välisellä kauppasodalla ei Vesalan arvion mukaan ole merkittävää vaikutusta kiinalaisten matkailuun.
– Kiina on pitkäkestoisessa rakenteellisessa muutoksessa. Sellaisiin kasvulukuihin maa tuskin palaa, missä oltiin ennen finanssikriisiä. Kasvuvauhti on nyt hitaampi, mutta laadullisesti muutos tukee yhteiskunnan keskiluokkaistumista, mikä voi pikemminkin kasvattaa yhä useamman mahdollisuuksia matkustaa ulkomaille.
Talvella 2018 kiinalaisten osuus Lapin rekisteröidyistä ulkomaalaisista yöpyjistä oli viiden prosentin luokkaa. Radikaalia muutosta suuntaan tai toiseen ei Vuorentaustan mukaan ole näköpiirissä.
– Kiinalaisten varauksia vaikuttaa olevan ihan edellisvuoden tapaan, mutta Aasiassa on muitakin vahvoja markkinoita, kuten Singapore, Taiwan ja Hong Kong erityishallintoalueena. Myös Japani on perinteisesti ollut vahva markkina Lapille.
Kasvua Vuorentaustan mielestä voisi hakea nyt muun muassa USA:sta.
– USA:sta on jo hyvin yhteyksiä ja matkailua Helsinkiin, joten siellä olisi kasvuedellytyksiä Lappiinkin.
Kilpailu Ruotsin kanssa piristyy
Timo Vesala kehottaa matkailualan toimijoita vilkuilemaan länteen.
– Ruotsissa kasvu on hidastunut aika voimakkaasti ja työttömyys on uusimpien tilastojen mukaan jopa kääntynyt nousuun, mikä oli aika suuri negatiivinen yllätys, Vesala kommentoi.
Ruotsin kruunun heikentyminen suhteessa euroon voi vahvistaa Ruotsin vetovoimaa matkailukohteena.
– Kruunun heikentyminen on tänä vuonna kiihtynyt entisestään. Keski-Euroopasta katsoen Ruotsin Lappi saattaa nyt vaikuttaa edullisemmalta matkakohteelta kuin Suomen Lapin, ja voi siten heikentää suhteellista kilpailukykyämme.
Lapland Hotelsin toimitusjohtaja Ari Vuorentausta luottaa kuitenkin Suomen Lapin kilpailukykyyn.
– Ylimielisyyteen meillä ei tietenkään ole varaa. Ruotsin kilpailukyky pitää tunnistaa ja tunnustaa, mutta meillä on myös tietynlaista markkina-asematurvaa. Vahvuutemme on infrastruktuuri, joka on monin tavoin eri tasolla kuin Ruotsissa. Palvelukokonaisuuden ja tunnettuuden osalta Suomen Lapilla on vahva markkina-asema.
Valtioneuvoston kanslian sivuille on koottu esimerkkejä muutoksista, joita Britannian sopimuksettomasta EU-erosta seuraisi yrityksille sekä Britannian ja Suomen kansalaisille.
Tarkempaa ala- ja tuotekohtaista tietoa saa muun muassa Euroopan komission sekä Britannian hallituksen sivuilta.