Lapin arktinen kylmätestaus
Kuvaaja: Lapin Materiaalipankki | Lumo Image

Kuljetussaattueita testataan arktisella alueella

Ensi vuonna järjestettävä rekkojen saattuekuljetuksen testaus nimeltään Arctic Truck Platooning Challenge (ATPC) vastaa Tunturi-Lapin pyrkimyksiin saada säästöjä ja parantaa kuljetusalan tuottavuutta. Tavoitteena on löytää teollisen muotoilun ratkaisuja, joilla estetään lumen ja jään kertyminen rekan runkoon.

ATPC on osa pääministeri Juha Sipilän hallituksen Kokeileva Suomi -kärkihanketta, jonka tavoite on luoda kokeilevaa kulttuuria kaikilla yhteiskunnan tasoilla. ATPC pyrkii etsimään uusia palvelusovelluksia lumen ja jään poistamiseksi rekan rungosta.

Rekkojen saattueet lisääntyvät nopeasti Euroopassa niiden tuomien mahdollisuuksien ja hyötyjen myötä, ja ATPC 2018:n paikkana toimii Suomen Lappi. Kuljetuksissa rekat muodostavat saattueen, joka teknologian avulla mahdollistaa automaattisen tuen saattueen ajamiselle ja yhteyksille.

Saattuekuljetusten kustannustehokkuus johtuu ennen kaikkea pienemmästä polttoainekulutuksesta. Muita hyötyjä ovat pienemmät päästöt, sujuvampi liikennevirta sekä tien tehokkaampi käyttö.

Kustannustehokkuutta ja turvallisuutta

ATPC-hanketta johtavan Kemin Digipolis Oy:n Seppo Aholan mukaan liikenteen turvallisuuden ja kustannustehokkuuden parantamiselle on kysyntää kuljetuspalveluissa, ja ketjukuljetukset tulevat olemaan yksi tulevaisuuden ratkaisuista.

Vastaavassa hankkeessa vuonna 2016, European Truck Platooning Challenge:ssa, rekkasaattue ajoi Ruotsin Södertäljestä Alankomaiden Rotterdamiin. Aholan mukaan – European Truck Platooning Challenge oli yhden Alankomaalaisen tuotemerkin koe viime vuodelta. Uutta useiden liikemerkkien ATPC-haastetta valmistellaan osaksi kokeilua. Suomessa Liikennevirasto, Liikenneturvallisuusvirasto ja lukuisat kehityshankkeet osallistuvat yhteistyöhön.

Kemin Digipolis Oy:n lisäksi Lapin yliopisto, Oulun yliopisto ja neljä kuljetusyhtiötä: TKH-Logistics Oy, Pohjaset Oy, Ilmari Lehtonen Oy sekä Veljekset Toivanen Oy ovat ATPC-mukana hankkeen toteuttamisessa.

Rekkakulkueen kulun edistämiseksi rekan rungosta poistetaan sinne ylimääräistä maa-ainesta. Tämä on tärkeää, sillä ylimääräinen maa-aines voi lisätä rekkojen painoa tonneittain, huomautti hankkeeseen osallistuva Lapin yliopiston palvelumuotoilija Simo Rontti.

Rontin mukaan maa-aineksen kertymisen estäminen rekan pohjarakenteisiin johtaa polttoainepäästöjen vähentymiseen ja tekee koko kuljetusprosessista sujuvamman.

TKH Oy:n toimitusjohtaja Marko Anttola on Rontin kanssa yhtä mieltä kuljetussaattueiden hyödyistä. – Hanke voi tuoda huomattavia säästöjä joillekin kuljetusmuodoille, sanoi Anttola.

Tunturi-Lappi ihanteellinen testiympäristö

Kuljetussaattueiden testaaminen haastavissa, arktisissa olosuhteissa on ratkaisevaa saattuejärjestelmän kehittämiselle. Kuten hankkeen edustajat kertoivat, Tunturi-Lappi on ihanteellinen koeympäristö, varsinkin talvella.

– Testaamme myös automaattista ajamista haastavissa olosuhteissa. Testaus tapahtuu suljetulla ajoradalla Lapissa, sanoi Rontti, lisäten, että – on tärkeää kokeilla kuinka eri vuodenajat vaikuttavat rekkasaattueisiin.

Anttolan mukaan talvi on hyvin haastava aika etenkin automaattiselle ajamiselle. – Kuinka teknologia voisi ottaa huomioon nopeasti muuttuvat olosuhteet? Näitäkin asioita arvioidaan tässä hankkeessa. Autoteollisuus on varmasti paremmin varustautunut näiden haasteiden ratkaisujen toteuttamiseksi, hän sanoi.

Palvelumuotoilulla vastaus tulevaisuuden mahdollisuuksiin

Rontin tavoin palvelumuotoilijat ovat myös mukana automaattisen ajamisen prototyyppien ja testipalveluiden suunnittelussa. – Käytämme Sincoa, joka on laboratorioympäristö palvelumuotoilulle. Se on simulaatiolaboratorio, jossa palveluita voidaan testata ja käyttäjäkokemuksia toistaa.

Muuttuva teknologia voi kuitenkin tuoda muutoksia tukipalveluihin, jotka kulkevat käsikädessä kuljetussaattueiden ja koko kuljetusalan tulevaisuudessa kanssa. Jos työvoimakuluja voidaan pienentää kuskien palkkaamisesta, – uusia palveluja saatetaan tarvita. On tärkeää nähdä koko tilanne siitä, kuinka talousympäristö tulee muuttumaan. Miltä tyypillinen kuljetusyhtiö näyttää tulevaisuudessa? Tarvitaanko enemmän IT-asiantuntijoita vai perinteisiä kuskeja? Rontti pohti.

Rekkasaattueiden palvelumuotoilussa voi tulevaisuudessa saattueen fyysisten rakenteiden lisäksi ottaa huomioon myös ekosysteemin muotoilu.

Rontin mukaan ekosysteemin muotoilu, jota on jo aikaisemmissa hankkeissa kokeiltu, mahdollistaa kolmansille osapuolille hyödyllisen datan tehokkaan hyväksikäytön. – Kuljetuksen arvoketjussa voi olla palveluja tarjoavia kolmansia osapuolia. Tämä on osa palvelumuotoilua, jota voidaan soveltaa niin rekkasaattueisiin kuin automaattiseen ajamiseen.