Hanne Junnilainen, 38, on kokenut maailmanmatkaaja, jonka Lapin puhtaus ja välittömyys on lumonnut.
Kuopiosta kotoisin olevalle Junnilaiselle luonto ja kartat ovat tuttu juttu.
– Aloitin suunnistamaan nelivuotiaana ja lopulta kartat veivät minut opiskelemaan Helsingin Otaniemeen maanmittausalan diplomi-insinööriksi, Junnilainen naurahtaa.
Suuri maailma on aina vetänyt Junnilaista puoleensa ja jo ensimmäisen opiskeluvuotensa päätteeksi, vuonna 2000, hän lähti töihin Jordaniaan.
– Sen jälkeen olen työskennellyt ja opiskellut muun muassa Kambodzhassa, Tansaniassa, Jenkeissä ja Ruotsissa, Junnilainen luettelee.
Vuosien työ kehitysmaissa johti siihen, että Junnilainen sairastui niin, ettei voinut enää työskennellä tropiikissa. Hän palasi Helsinkiin.
– Helsinki ei tuntunutkaan enää mielenkiintoiselta, joten hain Kittilän kunnalle kaavoitushommiin äitiysloman sijaiseksi. Yhtä aikaa sain tietää, että minulla olisi ollut työpaikka myös YK:ssa Rion ilmastokokoukseen liittyen.
Tällä kertaa Lappi voitti New Yorkin.
– Kai se oli vähän niin, että aika aikaansa kutakin. Olin tehnyt jo aika pitkään kehitysyhteistyötä ja se oli alkanut tuntumaan vähän ontolta raporttimaailmalta, Junnilainen kuvailee.
Myös terveys painoi vaakakupissa muuttopäätöstä tehtäessä.
– Lapissa tervehdyin pelkästään hyvällä ja puhtaalla ruokavaliolla. Täällä voi syödä, vaikka suoraan metsästä. Puhtaus on suuri arvo Lapissa. Se ei ole vain sananhelinää, varsinkin, kun on nähnyt sen toisenkin ääripään, Junnilainen kertoo.
Enontekiö yllätti yrittäjän
Hanne Junnilainen ei ollut juurikaan tehnyt töitä Suomessa ennen Kittilään siirtymistä. Kittilä toimi ikään kuin ovenavauksena myös kotimaan työmarkkinoille. Lapin liiton palveluksessa hän työskenteli 4,5 vuotta hoitaen maankäyttö- ja lentoliikenneasioita ja vuosi sitten heinäkuussa hän aloitti yksityisyrittäjänä, joka tarjoaa palveluita liikenteen, matkailun ja maankäytön kulminaatiopisteistä.
– Se oli vähän sattumaa. Kysyntä ikään kuin synnytti yrityksen. Asiakkaat minulla on Lapissa, Ruotsissa ja Norjassa ja töitä on riittänyt enemmän kuin ehtii tehdä, Junnilainen sanoo tyytyväisenä.
Junnilainen tekee parhaillaan Enontekiön lentoasemasta aluetaloudellista vaikutusselvitystä.
– Ajattelin, että Enontekiö on niin kaukana, että minun sama muuttaa sinne. Niinpä soitin Kärnän Mikolle, jolla on talo siellä tyhjillään, että antaisiko hän sen minulle vuokralle, Junnilainen hymyilee.
Junnilainen on asunut Enontekiöllä helmikuusta asti. Hänen mukaansa Suomen näkökulmasta Enontekiö voi näyttää syrjäiseltä, mutta on lopulta aika keskeinen paikka, kun menee valtakunnan rajojen yli Ruotsiin ja Norjaan.
– Enontekiöllä minut yllätti se syvyys, mikä täällä elämiseen liittyy. Elintapa on aitoa ja kulttuuri elävää. Kaikki kalastavat ja metsästävät ja se on täysin normaalia elämää. Olen ostanut muun muassa Facebookin ruokaringistä kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan pyytämää siikaa.
Luonto tuo omanlaisensa lisän pohjoisen asukkaisiin
– Enontekiöläiset ovat kiinni arjessa, elämässä ja luonnossa. Vaikka itsekin olen ikäni maastossa kulkenut ja suunnistanut, en ole ikinä kokenut olevani yhtä kaupunkilaistyttö, mitä täällä. Eikä Enontekiöllä tarvitse esittää tai arpoa, mitä ihmiset ajattelevat, he kyllä kertovat, nainen sanoo.
Junnilaisen mukaan yritykset ja organisaatio ovat Lapissa sellaisia, jotka tekevät vähän kaikkea ja se on yksi syy, miksi aktiivinen nainen halusi itsekin tulla Lappiin. Lapissa voi tehdä laajasti asioita ja laajasta osaamisesta sekä taustasta on vain hyötyä.
– Lapissa on hullu potentiaali, hyviä tyyppejä ja osaajia. Ne houkuttelevat pysymään jatkossakin Lapin rajojen sisäpuolella, Junnilainen kuittaa.