Kävelijä tunnelissa
Kuvaaja: Jussi Leinonen
Jussi Leinonen
Jussi Leinonen
Pelkosenniemen Kairalan kuvankauniissa kylässä syntynyt ja kasvanut lappilainen ihmisjuurakko, joka työskentelee sanomalehti Lapin Kansassa valokuvaajana. Ei välitä patikoinnista, mutta syö makkaraa. Seuraikoni Rovaniemiläisessä Reidars-jääkiekkojoukkueessa.
www.jussileinonen.com

Elämää Lapissa -blogi: 5 syytä olla muuttamatta Lappiin

Lappilainen elämäntyyli ei sovi kaikille, eikä sitä rehellisyyden nimissä voi kovin monille suositellakaan. Listaan viisi tärkeintä syytä jäädä etelään tallaamaan katuja loska varpaanväleistä pursuten.

1. Vuodenaikoja on enemmän kuin yksi

On todella raskasta vaihtaa vaatteita vuodenajan mukaan, ainainen rumba varastoon ottaa koville. Lapissa vuodenaikoja ei pääse pakoon. Siellä elämän esteenä on yötön yö, paukkupakkaset, ruska ja keväiset hanget. Toppatakille todellakin on tarvetta talvella, pakkanenkin puree ilkeästi poskipäihin ja lumi narskuu kenkien alla.

Juuri lunta Lapissa joutuu koko ajan puhdistamaan jostain. Etelässä loska sulaa itsestään päivässä, juuri ehdittyään yllättää autoilijat! Suomineidon alapäässä pärjäilee kuukaudesta toiseen nappiverkkareissa ja maailmanmestarit 1995 -collegessa, kunhan muistaa aina ottaa sadetakin mukaan.

2. Ihmiset ovat kummallisia

Lapin luonnon karuus ja vuodenaikojen rankka vaihtelu ovat todellakin jättäneet jälkensä alueen asukkeihin. Ihmiset ovat luonteeltaan lujia, persoonallisia ja helposti lähestyttäviä. Rehellistä suun pieksemistäkin voi kuulla sen ansaittuaan, tai muuten vaan. Pilkillä notkuminen on saanut lappilaiset apatian valtaan, tuntuu ettei ihmisillä ole hoppu oikein mihinkään.

3. Vaikea päättää mitä ajallansa tekee

Pääkaupunkiseudulla työläinen pääsee elämässään helpolla, kun työpäivän molemmin puolin ruuhkissa nököttämiseen ja muuhun tauhkaan kuluu tunti jos toinenkin. Harvaan asutussa Lapissa teillä on tilaa ja väylät tyhjiä. Kotimatka taittuu nappaamalla suopungilla poron tien poskesta ja ratsastamalla kämpille.

Liikenteen sujuvuus johtaa siihen, että ihminen joutuu keksimään vapaa-ajalleen tekemistä. Etelässä kavereiden näkemisen kiireen keskellä voi rajoittaa suunnitelmien tasolle, mutta Lapissa konkretia iskee naamalle kuin märkä riepu.

Joki lumisateessa
Kuvaaja: Jussi Leinonen

4. Aivan liian hiljaista

Lappilaisella asiat ovat paljon huonommin kuin etelän hedelmillä. Lapissa joutuu usein olemaan yksin hiljaa omien ajatustensa kanssa. Hiihtolatu, marjametsä tai pitkät matkat tien päällä osoittautuvat paikoiksi, joissa et pääse itseäsi karkuun.

On paljon helpompaa, kun aamuisen työmatkasi äänimaiseman täyttää puhelimeen suolen toiminnastaan sanallisesti maalaileva lähiöjukkapalmu tai murrosikäänsä poteva kirkkoveneen veistelijä. Lapissa joutuisit olemaan rauhassa.

5. Surkeat harrastusmahdollisuudet

Lapin läänin Pokémon-tarjonta on avuttoman surkeaa. Kunnon keräilystä älypuhelimen jatkeena Pokémon Go -pelissä on turha haaveilla. Lisäksi välimatkat harvinaisten Pokémonien välillä ovat armottoman pitkiä. Lähietäisyydeltä harrastusmahdollisuuksia löytyy vain luonnosta. Lapissa joudut tyytymään patikointiin neljässä kansallispuistossa, lasketteluun, kalastukseen, metsästykseen, maastopyöräilyyn ja muihin hankaliin harrastuksiin.

Jotkut ovat sen verran älynneet, että pysyvät pois luonnon armoilta. Pipo kenossa rullalautaileva lappilainen on harvinainen, muttei uhanalainen näky. Kaiken kaikkiaan Lappi alueena on pahasti jäljessä digiloikasta, jossa kaikki järkevä toiminta on älypuhelimessa.