Kyläkauppa-kierinki
Kuvaaja: Olli Autonen

Kauppa on vielä monen kylän henkireikä

Kyläkaupat ovat Lapissa vähentyneet viime vuosikymmeninä rajusti muun maan tapaan, mutta sukupuutto niitä ei vielä uhkaa. Lapissa on jäljellä parikymmentä kyläkauppaa, joista kolmeen kävimme tutustumassa lähemmin.

Kyläkauppa on kuin terveys – sitä ei huomaa ennen kuin sen menettää. Tanhuan kaupan seinälle vanhojen valokuvien sekaan ripustettu leike maakuntalehden tekstiviestipalstalta kiteyttää osuvasti kyläkaupan merkityksestä.
Kaupalta saa ruokaa ja käyttötavaraa, mutta kyläkaupalla on myös tärkeä sosiaalinen merkitys. Kaupalla tavataan puolituttuja ja ohikulkijoita. Hörpätään kahvit jäätelön kera ja päivitetään kuulumiset hillatilanteesta ja maailmanpolitiikasta.

KIERINGIN KAUPPA, SODANKYLÄ

kieringin-lomakyla-oy
Kuvaaja: Olli Autonen
kieringin-kylakauppa-lomakyla
Kuvaaja: Olli Autonen
kieringin-kauppa-sodankyla

Kieringin kaupalla, 65 kilometriä Sodankylän kirkonkylältä länteen, eletään vuoden huippusesonkia. Mökkeilijät, kyläläiset ja ohikulkijat pysähtyvät lämpimänä päivänä kaupalle jäätelölle ja istahtavat kahvilaan vaihtamaan kuulumisiaan.

– Elintarvikkeita menee mökeille ja koteihin. Olutta, tupakkaa ja polttoainetta unohtamatta, sanoo kauppias Ari Mikkola.

Kieringissä ehdittiin olla ilman kauppaa viitisen vuotta, kunnes Teija Raaterova avasi silloisen miehensä Paavo Holopaisen kanssa kaupan Raaterovan kotikylään.

– Mökkeilimme Kieringissä ja havahduimme kylän komeimmalla paikalla tyhjillään seisseen Hietalan tilan vanhan päärakennuksen rapistumiseen. Päätimme hankkia tilan, kunnostaa rakennukset ja perustaa Kieringin Lomakylä Oy:n, johon majoituksen lisäksi kuuluisivat myös kyläkauppa, kahvila ja ravintola, Raaterova kertaa.

Uuden kaupan avajaisia vietettiin kesäkuussa 2011 ja samalla toivotettiin tervetulleeksi kaupan takapihalla laiduntava ylämaankarjalauma.

– Eläimet ovat pihalla ympäri vuoden. Niille on palkattu oma tilanhoitaja ja myymme kaupalla eläinten lihatuotteita, Raaterova sanoo.

Kaupanpidosta vastasi usean vuoden ajan ulkopuolinen kauppias, kunnes reilu vuosi sitten Teija Raaterova ja nykyinen puolisonsa Ari Mikkola ryhtyivät itse kauppiaiksi. Samalla kaupan tilajärjestelyitä päivitettiin ja sisustusta ehostettiin. Lisäpalveluina kaupalla on polttoaineen myynti, Veikkauksen online-piste ja Alkon noutopiste. Tiloissa toimii myös majoittujien vastaanotto lomahuoneistoihin ja caravan-alueelle.

Kesän ohella kevättalvi on noussut Kieringin kaupalla vuoden huippusesongeiksi. Kylän kautta kulkee moottorikelkkareitti, joka tuo Kierinkiin kelkkailijoita Leviltä, Luostolta ja Rovaniemeltä.

– Kevättalven tyypillinen asiakas on yksin tai pienessä porukassa liikkuva kelkkailija, joka ajaa tänne rengaslenkin Leviltä, tankkaa, syö ja ajaa takaisin. Pitkänmatkan kelkkailijat myös yöpyvät meillä usein, Mikkola kertoo.

Vaikka Kieringissä on tällä hetkellä alle sata vakituista asukasta ja väki vähenee edelleen, näkee kauppiaspariskunta kyläkaupan tulevaisuuden valoisana – kiitos mökkiläisten ja matkailun.

– Uskomme, että matkailu meillä edelleen kehittyy ja kasvaa, minkä ansiosta Kieringissä on kauppa myös tulevaisuudessa. Koronan takia kevät oli haastava, mutta näkisin että tulevaisuudessa ulkomaanmatkailijoita tulee olemaan meillä entistä enemmän, Raaterova ennakoi.

AUTTON KAUPPA, KITTILÄ

autton kauppa kittilässä
Kuvaaja: Olli Autonen
pallas-yllästunturi-kyläkauppa
Kuvaaja: Olli Autonen
autton-kauppa-enontekiö-pallas
Kuvaaja: Olli Autonen

Vielä heinäkuussakin lumipilkkojen täplittämän Pallastunturin kupeessa sijaitsevan Raattaman kylän kauppa on toiminut yhtäjaksoisesti 50-luvun alusta lähtien. Kaupan aloitti nykyisen kauppiaan Juhani Autton isä Arvo.

– Isä kuoli -74 ja kaupanpito lankesi minulle kuin luonnostaan. Silloin kauppa oli vielä vanhan kansan palvelumyymälä, joka muutettiin aika pian itsepalveluperiaatteella toimivaksi, muistelee Juhani Autto.

Kauppiaan mukaan nousuja ja laskuja on ollut, mutta kauppa tuo yhä yrittäjälle leivän. Hiljaista oli vielä 70-luvulla, mutta seuraavalla vuosikymmenellä alkoi matkailun kasvu.

– 80-90-lukujen taite oli kylässä ja kaupalla hurjaa aikaa. Sitten tuli lama ja vei porukkaa muualle. Nyt kylän kehitys näyttää taas hyvältä. Täällä on nuoria lapsiperheitä ja koulu ja päiväkoti toimivat edelleen.

Raattaman kylä sijaitsee Kittilästä 75 kilometriä pohjoiseen, Pallas-Yllästunturin kansallispuiston vieressä ja vain muutaman kilometrin päässä Enontekiön kunnanrajasta. Porotalous on kylässä vahva elinkeino, mutta myös matkailu tuo toimeentuloa.

– Tänne tulisi varmasti enemmänkin väkeä asumaan, jos kylässä olisi vuokra-asuntotarjontaa, Autto tuumii.

Autton kauppa on perinteinen kyläkauppa, joka myy elintarvikkeiden lisäksi polttoainetta. Asiamiesposti ja Veikkauksen palvelut kaupalta ovat loppuneet, mutta samassa rakennuksessa toimiva Ravintola Loimu on taas avannut ovensa koronarajoitusten höllennyttyä. Kaupalla ja ravintolassa Autto työllistää sesonkiluontoisesti apukäsiä, mutta muuten hän hoitaa kaiken itse.

– Ravintola avattiin 90-luvulla. Siellä järjestetään karaokeiltoja, tarjoillaan pitsaa ja anniskellaan. Ravintolaan palkkaisin heti kokin, jos sellainen löytyisi.

Autton kaupalla kevättalvi on parasta sesonkia tuntureille tulevien hiihtäjien, lähiseudun mökkeilijöiden ja kelkkailijoiden ansiosta. Myös kesä on ollut aina virkeää aikaa ja erityisen hyvänä kauppias pitää kuluvaa kesää.

– Suomalaiset ajavat nyt Norjaan paljon ja se on näkynyt meilläkin. Hiljaisen kevään jälkeen myös mökkeilijöitä ja retkeilijöitä on liikkunut täällä mukavasti.

Juhani Autto pitää kaupanpitoa enemmän elämäntapana kuin työnä. Päivät venyvät välillä pitkiksi, vaikkakin viime vuosina hän sanoo pyrkineensä pitämään enemmän vapaata.

– Ensi vuonna tulen eläkeikään, mutta vielä ei ole tarkoitus luopua kaupasta. Uskon että kauppa Raattamassa säilyy, mutta toivottavasti kymmenen vuoden päästä joku muu olisi tätä pitämässä.

TANHUAN KAUPPA, SAVUKOSKI

tanhuan-kauppa
Kuvaaja: Olli Autonen
kyläkauppa-savukoski
Kuvaaja: Olli Autonen
tanhuan-kylakauppa-savukoskella
Kuvaaja: Olli Autonen

Terttu Hietala ehti pitää Tanhuan kauppaa yli viisikymmentä vuotta, kunnes miniä Satu Hietala ryhtyi kauppiaaksi reilut kolme vuotta sitten.

– En ollut koskaan aiemmin ollut kaupan alalla töissä, mutta tammikuussa 2017 tulin tähän pariksi viikoksi oppimaan. Samana keväänä teimme virallisen omistajanvaihdoksen Tertun kanssa, Satu Hietala kertoo.

Savukosken kunnassa sijaitsevasta Tanhuasta on matkaa kunnan kirkonkylään ja Sodankylään nelisenkymmentä kilometriä molempiin. Tanhuassa on alle sata vakituista asukasta, joiden lisäksi kaupan asiakaskunnan muodostavat mökkeilijöiden lisäksi metsästäjät, kalastajat ja vaeltajat.

– Täällä ei ole massaturismia, mutta Itä-Lapin suuret erämaa-alueet houkuttelevat kulkijoita. Paras sesonkimme on kesäkuun puolivälistä metsästysajan loppuun. Vuosikymmenten tauon jälkeen latvalinnustus oli sallittua tammikuun lopussa, mikä piristi muuten hiljaista aikaa kaupalla. Jatkuessaan se voisi olla uusi hyvä sesonki meillekin.

Kaupalla myydään elintarvikkeiden lisäksi polttoainetta ja myös Postin asiamiespalvelu on toiminnassa saapuvien ja lähtevien pakettien osalta.

Kassan vieressä olevan pöydän vieressä roikkuu kanta-asiakkaiden nimikkokupit ja kahville tapaa istua myös satunnaisia kulkijoita. Alkuun Hietala kokeili kaupalla ruoka-annosten myyntiä, mutta työpanokseen verrattuna myynti ei ollut toivottua. Tilauksesta Hietala valmistaa edelleen ruokaa lähiseudulla syksyisin asuville metsästysporukoille ja toimittaa mökeille.

Hiljaisen talviajan täytteeksi Hietala keksi alkaa valmistamaan ja myymään kankaisia käsitöitä. Niiden lisäksi kaupalla myydään myös muiden tekemiä käsitöitä, kuten villasukkia ja -tumppuja.

– Tanhuan porotuotteen jalostama poronliha on meillä kysyttyä tavaraa. Käristys- ja keittolihoja menee ympäri vuoden ja kuivalihaa riittää yleensä tammikuulle.

Aiemmin ravintola-alalla työskennellyt Hietala pitää kyläkauppiaan arkea vaihtelevana ja mielenkiintoisena. Pienet perheen yhteiset lomareissut mahdollistaa Hietalan äiti, joka hoitaa kauppaa tyttären lomaillessa.

– Tykkään työstäni kaupan yrittäjänä, vaikka ei tässä tuntipalkkaa kannata itselleen laskea. Miehelläni on hirsi- ja konetyöyritys, joten yrittäjäperheenä emme ole pelkästään kaupan varassa.