Lapsi mustikkavarpujen keskellä
Kuvaaja: Hanna-Mari Valtonen | Lapin materiaalipankki

Mitä, missä, milloin? Vinkit marjastukseen Lapissa!

Kiinnostaisiko marjastus Lapissa, muttet tiedä kuinka pääsisit alkuun? Lue tästä vinkit mitä marjoja Lapin luonnolla on tarjottavanaan sekä mistä ja milloin niitä voi löytää!

Marjojen terveysvaikutuksista on puhuttu viimeisten kymmenen vuoden aikana todella runsaasti, ja nyt huomiota on saanut enenemissä määrin myös luonnossa olemisen terveysvaikutukset. Onko siis terveellisempää harrastusta kuin marjastus? Todennäköisesti ei, etenkään kun siihen yhdistää Lapin luonnossa liikkumisen!

Vaikkei marjojen keräys olekaan vakavaa puuhaa, olisi hölmöyttä olla kunnioittamatta luontoa ja lähteä marjaan ilman asianmukaista varustusta, tietoa mihin on lähdössä sekä vajaalla puhelimen akulla.

Tässä kuitenkin vinkit marjojen osalta siihen mitä, missä ja milloin Lapissa voi poimia!

Hilla

Hilloja kuksassa
Kuvaaja: Arto Komulainen

— Hillaa löytyy avosoilta sekä puustoisilta soilta. Sadot vaihtelevat paljon vuosittain, ja hillan kukat ovat herkkiä esimerkiksi hallalle.

— Myös hillan poiminta-aika on melko lyhyt, vaihdellen keskimäärin heinäkuun puolivälistä elokuun loppuun.

Mustikka

Mustikoita ruskan aikaan
Kuvaaja: Iiro Kerkelä

— Mustikka on tuttu marja koko Suomesta, mutta Pohjois-Suomessa mustikkaa löytää parhaiten muuta maata kuivemmilta ja karummilta kangasmailta. Viihtyy varjoisilla alueilla.

— Poiminta-aika alkaa heinäkuun loppupuolelta ja kestää syyskuun alkupuolelle.

Puolukka

— Puolukka on sadoltaan mustikkaa varmempi, sillä se kukkii hieman mustikkaa aiemmin eikä ole täten niin altis hallalle. Koko maassa puolukkaa voi löytää kuivista kangasmetsistä, mutta myös korpimetsästä tai rämeiltä. Puolukka tarvitsee valoa huomattavasti mustikkaa enemmän, joten esimerkiksi hakkuuaukeat voivat olla sopivia paikkoja puolukoiden metsästykseen.

— Puolukkaa löytää poimittavaksi elokuun lopusta lokakuun puolelle.

Karpalo

— Suomessa kasvaa kaksi karpalolajia: pikkukarpalo tavataan yleisimmin Pohjois-Suomessa, kun taas isokarpalo kasvaa koko Suomessa lukuun ottamatta aivan pohjoisinta Lappia. Isokarpalon löytää niukkaravinteisilta valoisilta nevoilta ja rämeiltä, kun taas pikkukarpalo viihtyy

— Marjat kypsyvät vasta syys-lokakuun vaihteessa, ja marjoja voi kerätä lumentuloon asti. Sanotaan, että ennen poimintaa olisi hyvä olla muutama pakkasyö, sillä niiden kerrotaan vievän osan marjan kirpeydestä.

Riekonmarja

— Riekonmarja on ehkä vähiten tunnettu Lapin marjoista. Lapin ruskan värikkäin kasvin lehdet muuttuvat kirkkaan punaisiksi muodostaen väriläiskiä tunturimaisemaan. Marja viihtyykin tunturipaljakoilla sekä koivuvyöhykkeen valoisilla kankailla. Marjat häviävät maussaan monille muille, mutta ovat silti syötäviä ja sopivat esimerkiksi mehuihin ja soseisiin.

— Poiminta-aika alkaa elokuun loppupuolella ja se jatkuu syyskuun lopulle.

Variksenmarja

Variksenmarjoja Lapissa
Kuvaaja: Terhi Tuovinen

— On hyvä pitää mielessä, että Variksenmarja tunnetaan Lapissa myös kaarnikkana. Kyseessä on kuitenkin sama marja. Suomessa tosin kasvaa kahta variksenmarjalajia, joista pohjoisessa kasvava pohjanvariksenmarja on etelänvariksenmarjaa runsaampi sadoltaan. Variksenmarjoja voi löytää tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla, aapasoiden rämemättäillä ja tuntureiden paljakoilla.

— Variksenmarjoja pääsee poimimaan, vaikka loppukesä olisikin mennyt muiden marjojen parissa. Poiminta-aika kestää elokuun alusta reilusti lokakuun puolelle ensilumiin asti.

Juolukka

— Juolukka viihtyy mustikoiden seurassa. Marjat voi sekoittaa toisiinsa, mutta juolukan marjat ovat suurempia ja sen neste vaaleaa. Marjojen makukin on mustikkaa miedompi. Juolukan varret kasvavat korkeammiksi, ja mustikoiden lehdet ovat ohuemmat ja sahalaitaiset. Kasvaa pääasiassa rämeillä ja lettojen sekä korpien mättäillä, mutta sitä tavataan pohjoisessa myös kangasmetsissä ja tunturikankailla.

— Poiminta-aika alkaa elokuussa, muutamaa viikkoa mustikkaa myöhemmin.