Sienestys on marjastuksen tavoin mainio tapa liikkua luonnossa. Sienien kirjo tosin on Lapissakin huomattavasti marjoja laajempi, ja sienestäjän täytyy olla varma asiastaan, jos on jotain suuhun laittamassa.
Lapin Sieniseuran puheenjohtaja ja Metsähallituksen oppimisinnoittaja Piritta Marttila kertoi Mun Lapille tärpit sieniharrastukseen aloittamiseen.
Marttilan kiinnostus sieniin ei rajoitu ainoastaan ruokasieniin vaan mielenkiintoa riittää myös uusien lajien löytämiseen ja värjäyssieniin, puhumattakaan esimerkiksi kaikista uusista jännittävistä löydöistä, kuten joidenkin tutkijoiden onnistumisesta muuttaa sienten sähköisyys musiikiksi.
Lapissa sieniä on pidetty perinteisesti poronruokana, mutta sienet ovat täällä ihan samalla tavalla syötäviä kuin muuallakin maassa. Toki erojakin lajistossa löytyy. Esimerkiksi kantarelleja ei Lapissa löydy runsaasti, mutta vaikkapa männynrouskut ja matsutaket ovat levinneisyydeltään pohjoispainotteisia.
Keräsipä mitä sieniä tahansa, täytyy ne aina itse tunnistaa.
— Vaikka internetistä löytyykin tunnistusapua, täytyy lopullinen tunnistus tehdä aina itse, ja ruuaksi poimitaan vain varmasti tunnistettuja sieniä.
Aikana, jolloin kaikki tieto tuntuisi löytyvän internetistä, muistuttaa Marttila ajantasaisen sienikirjan tarpeellisuudesta.
— Tietoa esimerkiksi tiettyjen sienten pitkän aikavälin vaikutuksista tulee koko ajan lisää ja siinä missä kuvat on yhdestä yksilöstä, teksteistä selviää esimerkiksi tuntomerkkien vaihteluväli, Marttila kertoo.
Lajien opettelussa ei kannata ahnehtia, vaan tietotaitoa kannattaa kartuttaa pikkuhiljaa.
— Hyvä tahti on, että opettelee yhdestä kahteen uutta lajia vuodessa, eikä yritä omaksua kaikkea kerralla. Alkuun pääsee helpoiten jonkun kokeneen sienestäjän kanssa, tai vaikka lähtemällä paikallisen sieniseuran järjestämille retkille.
Asiantuntijan tärpit aloittelijan sienivalinnoiksi:
1) Herkkutatti
Helposti tunnistettavaa ja useiden mielestä nimensä veroista herkkutahtia löytyy pohjoisestakin. Etelä-Suomesta löytyy muutama harvinainen myrkyllinen tattilaji, mutta pohjoisessa huolta ei ole.
2) Kangasrousku
Kangasrouskun kirpeä maku pehmenee keitettäessä, ja se on tuttu muun muassa sienisalaateista. Kangasrousku on kuitenkin satoisa sieni, ja lukuisista eri rouskuista löytyy vain yksi myrkyllinen laji. Perinteiseen sienisalaattiin tarvitsee vain keittää puhdistetut sienet, pilkkoa pieneksi sipulin kanssa ja lisätä suola sekä ranskankermaa!
3) Isohapero
Satoisa ja kookas isohapero on varma valinta, eikä haperoidenkaan parista löydy myrkyllisiä lajeja.
4) Punavyöseitikki
Punavyöseitikki ei ole aloittelijoiden ruokasieni, mutta ruokasienenä se ei tällä listalla olekaan! Sieni nimittäin on mainio värjäyssieni ja sen lakeista saa esimerkiksi lankoihin sävyltään kauniin punaista väriä.