Alpakoiden omistaja Tiia Leppiaho
Kuvaaja: Anna Ruohonen

Syrjässä yhdessä eläinten kanssa

Alpakoita Ranualla? Kyllä vaan! Tiia Leppiaho toteutti pitkäaikaisen unelmansa.

Jos soitin ei näy selaimellasi, voit mennä kuuntelemaan jakson suoraan Spotifyssa.

Ranuan Kuukasjärvellä tienreunaa vastaan voi kävellä kolmikymppinen nainen, jolla on toisessa kädessä postilaatikolta haettu paikallislehti, toisessa punaisiin päitsiin puettu harmaa alpakka.

Vastaankävelijä on Tiia Leppiaho, joka on toteuttanut pitkäaikaisen unelmansa. Tiia haaveili omasta alpakasta jo lapsena. Miehelleen hän ehti puhua alpakoista kymmenen vuoden ajan ennen kuin appi laittoi pari vuotta sitten Tiian suunnitelmiin vauhtia.

– Hän sanoi, että hanki nyt ne, kun haluat.

Enempää ei tarvittu, ja nyt Tiian perheen pihalla käyskentelee neljä alpakkaa. Neljäs alpakoista on viime talvena 30 asteen pakkasissa syntynyt vasa Luna. Etelä-Amerikassa Andien vuoristoniityillä laiduntavat alpakat ovat sopeutuneet hyvin Ranuan arktisiin olosuhteisiin.

Kesäkuun alussa Tiia keri yhdessä alpakkaharrastaja Eija Murtoperän kanssa alpakoilta niiden tuuhean villapeitteen. Nyt siro harmaa Hely muistuttaa ohuessa karvassaan hieman vinttikoiraa.

Tiia ei tiennyt, mitä odottaa alpakoiden myötä, mutta ainakin eläimet ovat tuoneet arkeen iloa. Usein hän menee 4- ja 7-vuotiaiden lastensa kanssa vain viettämään aikaa alpakoiden talliin.

– Jos olen ollut huonolla tuulella, alpakoiden läheisyydessä mieli paranee.

Alpakat ilahduttavat myös matkailijoita. Muun muassa Ranuan eläinpuisto järjestää asiakkailleen vierailuja Tiian Revontulen alpakat -tilalle. Alpakoiden lisäksi tilalla on ankkoja ja kanoja. Viikonloppuna saapuu vielä villasikoja.

Tiia haaveilee hankkivansa pienimuotoiseen kotieläinpihaansa tulevaisuudessa myös miniatyyrihevosia ja afrikkalaisia kääpiövuohia. Kotieläinpihan pyörittäminen on mahdollistanut työskentelyn kotoa ja perheen lasten hoitamisen kotona.

Ranualta kotoisin oleva Tiia on opiskellut Rovaniemellä puutarha-alaa. Tiialle oli ja hänen ranualaiselle miehelleen oli selvää, että opintojen jälkeen he muuttaisivat takaisin synnyinpaikkakunnalleen. Molemmat arvostivat paikkakunnan luonnonläheisyyttä ja rauhallisuutta.

Pariskunta halusi kodin nimenomaan Ranuan sivukylältä: mitä syrjempää, sen parempi. Lopulta kotitila löytyi vajaan kolmenkymmenen kilometrin päästä Ranuan keskustasta. Tiia viihtyy pihapiirissä lasten, alpakoiden, kanojen ja ankkojen kanssa. Vaikka koti on kaukana kuntakeskuksesta, kaikki tärkeä on lähellä.

– Olen tällainen kotihiiri, Tiia naurahtaa.