Toimiva logistiikka on keskeinen osa Lapin kilpailukykyä.
Suomen pohjoisin maakunta on yksi Euroopan harvimmin asutuista alueista. Tämä asettaa pysyvän logistisen haasteen pohjoisen elinkeinoille. Toimivat liikenneyhteydet Lapista kansainvälisille markkinoille ovatkin Lapin 10 400 yrityksen elinehto. Alueen yritysliiketoiminnan liikevaihto on vuosittain noin 10 miljardia euroa, mutta Lapin merkitys Suomen teollisuudelle on tätäkin suurempi. Pohjoiset luonnonvarat, erityisesti kaivos- ja metsäteollisuus, aloittavat arvoketjun joka työllistää Suomessa satoja tuhansia ihmisiä.
Lapin elinkeinoelämän päätoimialat ovat metsä-, metalli- ja kaivosteollisuus sekä matkailu. Lapin viennin arvo on 3,6 miljardia euroa, mikä on seitsemän prosenttia koko Suomen viennistä. Teollisuuden osuus Lapin viennistä on 91 prosenttia. Lapin suhdannekatsaus 2017 -raportin mukaan liikevaihto kasvoi 2016 kaikilla toimialoilla teollisuutta lukuun ottamatta. Paras kasvu oli kaivostoiminnassa ja matkailussa.
Logistiikan solmukohdat kasvukeskuksissa
Lapissa tärkeimmät logistiikan solmukohdat ovat maakunnan suurimmat keskukset
Rovaniemi, Kemi-Tornio ja Kemijärvi. Kemi-Tornion alueella sijaitsee suurin osa Lapin raskaasta teollisuudesta kuten Outokummun terästehdas, Stora Enson paperitehdas, Metsä Botnian sellutehdas ja Metsä Boardin kartonkitehdas. Torniosta on kehittynyt tärkeä kauppakeskittymä. Rovaniemi on puolestaan Lapin hallinto- ja koulutuskeskus sekä pohjoisen Lapin tavara-ja henkilöliikenteen keskittymä. Kemijärvellä on Suomen suurin ja nykyaikaisin raakapuuterminaali.
Lapin liikenteen volyymit ovat suuria. Reittiliikenteen ohella suorat kansainväliset lennot ovat luoneet edellytykset Lapin matkailun kasvulle. Lapin matkailuelinkeino on rinnastettava vientiteollisuuteen. Pelkästään joulukuussa 2016 Lapin lentokentille saapui lähes 300 000 matkustajaa ja lähes 500 charterlentoa. Matkustajamäärät kasvoivat 19,8 prosenttia edellisestä vuodesta, mikä on heijastunut positiivisesti mm. rakennusalalle. Lapissa palvellaan 19 prosenttia Suomeen tulevista matkailijoista ja Lapin matkailu tarvitsee kasvaakseen jatkuvasti kehittyviä lento-, rautatie- ja maantieyhteyksiä.
Lapin satamista on meriyhteys kaikkialle maailmaan. Tornion sataman tavaraliikenne on kolme ja Kemin sataman 1,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Tornio oli Suomen kahdeksanneksi suurin tuonti- ja vientisatama vuonna 2016. Pohjoisen satamat Perämerellä ovat erinomaisia vienti- ja tuontisatamia Pohjois-Kalotin teollisuudelle. Niiden kautta kulkee nopea reitti Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisille alueille sekä Murmanskin alueelle Venäjälle. Kemin sataman syväys olisi tärkeä kilpailukykytekijä.
Rautatiet ovat pohjoisen teollisuuden tukijalka
Rautateiden tavara- ja henkilöliikenne ovat tärkeä osa Lapin kehitystä. Rovaniemen ja Kemin välisellä osuudella liikkui 4,5 bruttotonnia tavaraliikennettä vuonna 2016. Samalla rataosuudella tehdään 435 000 matkaa vuosittain. Rautatieyhteydet Kemistä Kolariin ja Rovaniemeltä Kemijärvelle ovat sekä tavaraliikenteen että henkilöliikenteen kannalta tärkeitä yhteyksiä.
Lappiin kohdistuu tällä hetkellä merkittäviä liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Koillisväylästä on tulossa potentiaalinen merireitti Euroopan ja Aasian välille, mutta Suomella ei toistaiseksi ole tehokkaita liikenneyhteyksiä Jäämeren satamiin. Jäämeren ratayhteyden toteutuminen muuttaisi merkittävästi Lapin maantiedettä: Lapista tulisi kansainvälisen kaupan tärkeä kauttakulkureitti. Jäämeren rata tukisi alueen tulevia investointeja puunjalostus- ja kaivosteollisuudessa. Rata parantaisi myös matkailupalvelujen saavutettavuutta, ja loisi edellytyksiä uusille matkailupalveluille ja elinkeinotoiminnalle koko Pohjoiskalotin alueella. Radasta valmistuu asiantuntijaselvitys helmikuussa 2018.
Voit myös ladata Lapin logistiikasta kertovan tietopaketin (pdf).
Julkaistu 3/2018