Hettaan Tunturi-Lappiin kaivataan uusia matkailualan toimijoita

Enontekiö Suomen Käsivarressa on erämainen matkailukohde. Vetovoimatekijöistä tärkeimpiä ovat ympäröivien laajojen erämaa-alueiden lisäksi suurtunturien läheisyys. Yli puolet Suomen kaikista tuntureista ja kaikki yli 1000-metriset huiput sijaitsevat kunnassa. Peräti 70 prosenttia Enontekiön pinta-alasta on suojeltua, ja Enontekiö profiloituukin ekologisesti kestävänä vaihtoehtona.

Matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset Enontekiöllä ovat lisääntyneet viidenneksen 2010-luvulla. Vuonna 2019 rekisteröityneitä yöpymisiä oli 150 000, joista yli puolet oli lumettomana aikana. Enontekiön matkailu on aidosti ympärivuotista ja kansainvälisyysaste kolmanneksen. Käyttöaste vuonna 2019 oli Lapin keskiarvoa korkeampi, mutta hinta vastaavasti matalampi.

Enontekiön kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen kertoo, että kasvua matkailijamäärissä on odotettavissa. Siitä on selviä merkkejä esimerkiksi matkajärjestäjien taholta.

– Näemme nyt kehitettävän alueen avaavan myös kokonaan uusia markkinoita.

Lentokenttä on vahvuus saavutettavuuden näkökulmasta. Enontekiön lentokentälle ei tällä hetkellä ole säännöllistä reittiliikennettä, mutta talven charterliikenteen ansiosta lentomatkustajien määrät ovat kasvaneet yli 70 prosenttia vuodesta 2010. Myös Kittilän kansainvälinen lentokenttä 150 kilometrin päässä palvelee matkailun kehittymistä Enontekiöllä. Lisäksi saavutettavuus on parantunut muun muassa Pohjois-Norjan kautta kulkevien bussiyhteyksien myötä.

• Lue Enontekiöstä matkailukohteena

Viimeinen keidas ennen erämaita

Nyt kehitettävä alue on matkailun näkökulmasta viimeinen pysähdyspaikka ennen pohjoisen laajoja erämaa-alueita, jotka jatkuvat pitkälle Norjaan saakka.

– Alue on Hetan kylän välittömässä läheisyydessä. Hetta on autenttinen Lapin kylä, missä on elävä saamelaiskulttuuri ja poronhoitoelinkeino, sekä pitkät perinteet myös monipuolisesta matkailupalvelusta, sanoo Rantapelkonen.

Etelä-pohjoissuunnassa noin viiden kilometrin mittaiselle alueelle mahtuisi monenlaista toimintaa majoituspalveluista erilaisiin aktiviteetteihin. Ajatuksena on, että aktiviteettitoiminta keskittyisi alueen eteläosaan, kun hiljaisuus, pimeys ja rauha lisääntyisivät pohjoiseen mentäessä.

– Haemme alueelle sijoittajia ja operaattoreita sekä majoitukseen että ohjelmapalveluihin. Alueen suunnittelussa on lähdetty siitä, että monen kokoiset toimijat pääsevät mukaan alueen kehitykseen, sanoo Rantapelkonen.

Suunnittelualueen eteläpäässä toimii tällä hetkellä Hetta Hiihtomaa sekä Tunturi-Lapin luontokeskus. Nämä olemassa olevat toiminnot ja palvelut lähialueella tukevat uuden alueen kehittämistä. Tärkeä vetovoimatekijä on myös Hetan tuntumasta alkava Pallas-Yllästunturin kansallispuisto reittiverkostoineen.

Kehittämisessä kantavana ajatuksena on tukeutua paikalliseen autenttisuuteen ja olemassa olevaan vetovoimaan. Matkailualalla tunnistetut trendit tukevat luonnon keskelle sijoittuvaa resort-rakentamista sekä erikoismajoitusta.

– Alustavasti alueelle on kaavailtu hotellityyppistä majoitusratkaisua, mökkirakentamista sekä erikoismajoituksia lyhytaikaiseen ja elämykselliseen majoittumiseen. Paljasselkä itsessään on jyrkkärinteinen tunturiylänkö, joka mahdollistaa suojaisen, maisemaan upotetun rinnerakentamisen komein maisemin. Paljasselässä on vanha tutka-asema ja rivitaloja, joita varten sinne menee myös tie ja sähköt, eli perusinfra on jo valmiiksi olemassa, Rantapelkonen sanoo.

Rantapelkonen kertoo, että se, millaista rakentamista alueelle tulee, tarkentuu kaavaprosessin aikana.

– Kaavoitusprosessi on käynnissä ja siinä pystytään huomioimaan alueesta kiinnostuneiden toimijoiden toiveita.

Kohde kartalla

(kartta on suuntaa-antava)