Toimiva ja hyväkuntoinen tieverkko on keskeistä kaikelle taloudelle ja sen kasvulle. Lapin tiet ovat melko hyvässä kunnossa, mistä kiitos kuuluu toimijoiden jatkuville huolto- ja kehityspanostuksille.
Vaikka tärkeitä teitä on useita, Rovaniemeltä Utsjoelle ja Kemistä Ouluun kulkeva valtatie 4, sekä Oulun Helsinkiin yhdistävä valtatie 21 ovat huomion keskipisteenä kehityssuunnitelmissa, sanoo Lapin ELY-keskuksen pääjohtaja Jaakko Ylinampa.
– Näin dynaamisessa talouden tilanteessa teiden perusrakenteen investointitarvetta arvioitaessa on otettava huomioon kyseisten investointien vaatima aikataulu, sanoi Ylinampa.
Ylinamman mukaan lyhyen aikavälin suunnitelmat ovat selkeämpiä kuin tulevaisuuteen tähtäävät, sillä ajan mittaan tilanne voi muuttua ja suunnitelmien tulisi muuttua vastaavasti.
Teollisuus asettaa vaatimuksia tieyhteyksille
Lapin ELY-keskuksen pääjohtaja korosti valtateiden 4 ja 21 korkeaa tärkeyttä. Lapissa toimii useita teollisuuden aloja, kuten metsä-, kaivos- ja metalliteollisuus, jotka luovat paljon liikennettä etenkin näille kahdelle moottoritielle. Varsinkin kaivosteollisuus vaatii suuria kuljetuksia. Esimerkkinä Ylinampa nimesi Agnico Eagle -kaivos Kittilässä, jotka ovat kahden päätien välissä, sekä Boliden-kaivoksen Kevitsassa valtatie 4:n varrella. Hän huomautti myös, että Lapissa on vielä viisi kaivosta jotka odottavat lupaa toiminnan aloittamiseksi, mikä edelleen lisäisi liikennettä näillä kahdella tiellä.
Toimintansa aloittamista odottavasta Sakatti-kaivoksesta Ylinampa sanoi, – Jos hanke toteutuu, Sodankylän ja Rovaniemen väliselle tieosuudelle on tiedossa suuria investointeja. Hän huomautti myös, että nämä parannukset olisi paras tehdä etukäteen, sillä jo kaivosten perustaminen vaatii jopa seitsemän metriä leveitä erikoisajoneuvoja.
Kaivosten lisäksi BRP:n Rovaniemen moottorikelkkatehdas, Outokummun Tornion terästehdas, Stora Enson ja Metsän Kemi-Tornion alueen sellu-, paperi- ja puutavarateollisuus, vaativat suuren osansa näiden kahden valtatien liikenteestä.
Toinen tärkeä tekijä Lapin teiden investointitarpeessa on suunnitteilla olevat biojalostamot, kunhan ne aloittavat tuotantonsa. Noin kaksi miljoonaa kuutiometriä puutavaraa tullaan kuljettamaan kumpaankin vuosittain, enimmäkseen teitse.
Valtatiet 4 ja 21 investointien keskiössä
Kemin ja Oulun välisen valtatie 4:n kehittämiseksi on jo suunnitelmia tulevan liikenteen kasvupiikin varalle, sanoo Ylinampa. Rahoitus on valmiina ja toteuttaminen aloitetaan vuonna 2019.
Muitakin teiden parannushankkeita on tulossa: – Olemme valmistelleet suunnitelmia tietyille tieosuuksille Kemin ja Rovaniemen välillä, ei koko tielle, vaan ruuhkaisille paikoille, jotka tarvitsevat suurempaa palvelukapasiteettiä. Toivomme, että teollisuusinvestointien toteutuessa sopiva infrastruktuuripaketti varmistaa turvallisuuden liikenteessä ja kuljetuksissa, ja tehtaat voivat toimia vaikeuksitta.
Lapin ELY-keskuksen pääjohtajan mukaan, teollisuushankkeista huolimatta Kemin ja Oulun välistä tieyhteyttä täytyy yhä parantaa. – Rahoitusta on jo joillekin osuuksille. Meidän täytyy parantaa Kemi-Rovaniemi-Sodankylä -osuutta, mikä maksaisi arviolta noin 150 miljoonaa euroa.
Tieosuudet Kuusamosta Kemijärvelle ja edelleen Sodankylään valtatie 5:llä ovat parannuksen tarpeessa, koska Kemijärven biojalostamo on lähellä tietä ja puutavaraa tulee saapumaan joka puolelta, sanoi Ylinampa. Hänen mukaansa Kuusamo-Keminjärvi -tieosuuden parantaminen maksaisi noin 140 miljoonaa euroa sisältäen myös muut parannukset alueella, ja saman verran maksaisi myös Kemi-Rovaniemi -osuus.
Ylinamman mukaan kalan tuonti Norjasta on kasvussa, joten myös se asettaa tarpeita teiden parantamiselle. Tässäkin tapauksessa valtatiet 4 ja etenkin 21 ovat keskeisiä. – Tien loppuosuutta Kilpisjärvellä ja Palojoensuussa ei ole parannettu lainkaan. Kolari-Palojoensuu -osuutta sen sijaan on. Tien loppuosuuden parantaminen maksaisi noin 110 miljoonaa euroa, Lapin ELY-keskuksen pääjohtaja totesi.
Investointeja tarvitaan yleiseen huoltoon, kuten esimerkiksi siltojen ja päällysteen kunnostamiseen sekä heikkojen rakenteiden tukemiseen. Ylinamman mukaan Teiden rakenteita olisi myös hyvä parantaa kestämään raskaita ajoneuvoja, sillä päättäjät keskustelevat rekkojen painorajoituksen nostamisesta 84:ään tuhanteen kiloon aiemmin sallitusta 76:sta.
Viimeisin, muttei vähäisin syy Lapin tieverkoston kehittämiselle on hiljattainen matkailun kasvu, joka tuo teille yhä enemmän liikennettä, kuten busseja, autoja ja maastureita, summaa Ylinampa.