Lappi on Suomen laajin ja harvaan asutuin maakunta, jonka sijainti on globaalisti mielenkiintoinen. Pitkien välimatkojen maakunnassa liikennevirrat kasvavat jatkuvasti, niin tieverkostolla, satamissa, rautateillä kuin lentoliikenteessäkin.
Faktoja
- Kuljetus ja varastointi -toimialan liikevaihto 557 Milj. € (2019)
- Liikevaihto kasvanut jo useana vuonna
- 5 lentokenttää (Rovaniemi, Kittilä, Ivalo, Kemi-Tornio, Enontekiö)
- VR:n kapasiteetti Lappiin miljoona istumapaikkaa ja 450 000 makuupaikkaa
- Ajoksen syväsatama ja Röyttän satama, Pohjoismaiden suurin nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaali
- Kehityshankkeita: Ajoksen satamaväylän syventäminen, Perämerenkaaren rata, Jäämeren ratayhteys, Koillisväylän meriyhteys ja Itä-Pohjoinen tietoliikennekaapeli
Lapissa yhden neliökilometrin sisällä asuu keskimäärin vain kaksi ihmistä. Logistiikkaketjujen on Lapissa oltava pakostakin kunnossa: maapinta-alaltaan Suomen suurin maakunta on myös samalla väestötiheydeltään Suomen pienin. Lapin logistiikkaverkoston tärkeitä solmukohtia ovat maakunnan suurimmat keskukset Rovaniemi, Kemi, Tornio sekä Kemijärvi. Kemi-Tornion alueella sijaitsee vahva raskaan teollisuuden keskittymä, Rovaniemi tunnetaan tavara- ja henkilöliikenteen keskittymänä. Kemijärvellä taas sijaitsee Suomen suurin raakapuuterminaali.
Toimiva logistiikka on pitkien välimatkojen maakunnassa tärkeää elinkeinoelämän kannalta. Vuonna 2019 Lapin tavaraviennin arvo oli noin 3,8 miljardia euroa eli 6 prosenttia koko Suomen tavaraviennistä. Lapin viennistä 90 prosenttia koostuu teollisuuden tuotteista: alueen elinkeinoelämän tärkeimpiä toimialoja ovat metsä-, metalli- ja kaivosteollisuus sekä matkailu. Lapin tuonnin arvo puolestaan oli lähes kaksi miljardia euroa. Vientiä tai tuontia harjoittaa noin kolmasosa lappilaisista pk-yrityksistä.
Kuljetusalan liikevaihdon trendi onkin viime vuosina ollut positiivinen. Vuonna 2019 kuljetus ja varastointi -toimialan liikevaihto oli Lapissa Tilastokeskuksen mukaan 557 miljoonaa euroa, ja toimiala työllisti maakunnassa noin 3600 henkilötyövuoden verran noin 920 toimipaikassa.
Lentoliikenne
Toimivat lentoyhteydet ovat yksi Lapin matkailun kehittämisen kivijaloista, kansainvälisistä matkustajista valtaosa saapuu Lappiin ilmateitse. Vuonna 2019 Lapin lentoasemien kautta kulki ennätykselliset 1,4 miljoonaa matkustajaa. Finavia on varautunut lentoliikenteen kasvuun, ja on viime vuosina investoinut yhteensä 55 miljoonaa euroa Rovaniemen, Ivalon ja Kittilän lentokentille. Finavia on arvioinut liikennevolyymin kasvavan tulevaisuudessa 3-5 prosentin vuosivauhtia ja Lapin lentoasemien palvelevan vuonna 2030 vähintään kahta miljoonaa matkustajaa.
Rautatieliikenne
Valtion rautateiden Lapin kapasiteetti on 450 000 makuupaikkaa ja yli miljoona istumapaikkaa. Volyymin on arvioitu kasvavan yli 5 prosenttia vuodessa, sillä erityisesti kansainvälinen matkailu on Lapissa viime vuosina kasvanut merkittävästi. Kasvun jatkuessa myös kysyntä henkilöliikenteessä kasvaa vääjäämättä.
Rataverkoston kehittäminen ja pullonkaulojen poistaminen (mm. kaksoisraide pohjoiseen) on nostettu Suomessa tärkeään asemaan. Suunnitteilla oleva radan sähköistäminen Laurilasta Tornioon ja edelleen Haaparannalle tulee jatkossa mahdollistamaan Suomen ja Ruotsin välisen henkilöliikenteen kehittämisen rautateillä.
Paljon puhuttu Jäämeren rata on erityisen kiinnostava maakunnan globaalin saavutettavuuden kannalta. Suunniteltu ratalinjaus kulkisi Rovaniemeltä Sodankylään ja edelleen Norjan Kirkkoniemeen. Toteutuessaan Lapin kautta kulkeva rautatieyhteys tekisi Lapista tärkeän osan globaalia logistiikkaa, kun maakunnan kautta pääsisi rautatieyhteydellä Euroopasta Jäämerelle sekä Koillisväylälle. Väylää pitkin voisivat tulevaisuudessa kulkea niin Lapin kaivos- ja metsäteollisuuden tuotteet, matkailijat, öljy ja kaasu kuin norjalainen kalakin. Jäämeren radan on pohjoisen Suomen saavutettavuuden lisäksi arvioitu hyödyttävän Lapin yritystoimintaa, mutta suunnitelmaa on myös arvosteltu kustannustehottomana investointina, jota pidetään uhkana saamelaiskuluttuurille ja poroelinkeinolle.
Satamat
Kahden merisatamansa voimin Meri-Lapin alue toimii vesiliikenteen väylänä naapurimaihin sekä Perämeren kautta pitkälle maailmaan, Norjan ja Ruotsin yli taas pohjoiselle Atlantille. Vuonna 2018 Tornioon avautui nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaali, joka on koko Pohjoismaiden suurin. Puhtaana meriliikenteen polttoaineen pidetyn nesteytetyn maakaasun tankkaus on kasvussa, ja sen jakeluketju soveltuu myös kiertotalousratkaisuna pidetyn nesteytetyn maakaasun (LBG) jakeluun
Tulevaisuuden logistisesti kriittisiä projekteja Lapissa on muun muassa Metsä Groupin Kemiin suunnittelema biotuotetehdas. Yli miljardin euron investoinniksi arvioitu tehdas edellyttää toteutuessaan investointeja myös alueen tieverkostoon, raideliikenteeseen kuin Kemin syväsatama Ajokseenkin.
Kemin satamalla on merkittävä rooli koko Lapin alueen teollisuuden vientisatamana sekä raaka-aineiden kuljetusväylänä, ja sataman syventäminen 12 metriin mahdollistaa kuljetuskapasiteetin kaksinkertaistamisen.
Globaaliin saavutettavuuteen liittyvä, Lapille merkittävä hanke on niin kutsuttu Pohjois-Itä-tietoliikennekaapeli. Kaapeli toisi toteutuessaan mahdollisuuksia houkutella uusia digitaalisen infrastruktuurin investointeja alueelle.
Tieliikenne
Toimiva ja hyväkuntoinen tieverkko on tärkeä talouden kasvulle, ja tällä hetkellä Lapin tiet ovat melko hyvässä kunnossa. Alueellisina investointeina toteutetaan yksittäisiä tienparannus- ja siltojen uusimishankkeita sekä muun muassa uusitaan rajanylityspaikkojen liikennejärjestelyjä. Tieverkon mittavat kehityshankkeet taas määritellään erikseen valtion talousarviossa, ja näitä suurhankkeita Lapissa ei tällä hetkellä ole käynnissä.
Valtatiet 4, 21 ja 5 ovat keskeisiä kohteita tuleville parannuksille, sillä Lappiin suunnitellut teolliset investoinnit lisäisivät toteutuessaan raskasta liikennettä näillä valtateillä.
Kansainvälistä liikennettä Lappiin tulee maitse yhteensä 14 rajanylityspaikan kautta. Raskasta liikennettä kulkee erityisesti Norjan raja-asemien kautta valtatie 21:sta pitkin koko Suomeen. Tornio-Haaparanta Ruotsin rajalla on yksi koko Skandinavian vilkkaimmista maarajanylityspaikoista.
Lapissa tehdään myös maailmanluokan tutkimus- ja testaustoimintaa tieliikenteen, ajoneuvojen ja liikenneinfrastruktuurin kehittämiseksi.