Lapland Ambassador Tero Vauraste
Tero Vauraste
Jäänmurtajamies, Arktisen talousneuvoston pj. Mies joka tietää miten jää särjetään – ihan konkreettisesti, mutta myös silloin kun Barack Obama verryttelee viereisellä juoksumatolla.

– Arktiset asiat ovat suuri mahdollisuus Suomelle ja Lapille. Lähettiläänä haluan tuoda esille Lapin liiketoiminta- ja matkailumahdollisuuksia. Työni kautta tapaan paljon ihmisiä kansainvälisissä yhteyksissä, ja aion näissä tapaamisissa tuoda Lappia esille.

Seuraa Teroa Twitterissä:@Tvaurast

Arktisen talousneuvoston laiva kääntyy

Suomen Arktisen Talousneuvoston puheenjohtajuuskausi on ylittänyt puolivälin ja laiva on siis kääntynyt kohti kotisatamaa.

Ensimmäisen vuoden aikana olemme saaneet Neuvostoon uusia jäseniä myös arktisen alueen ulkopuolelta ja perustaneet uusia työryhmiä aiempien lisäksi. Viestintä- ja markkinayhteydet sekä infrastruktuurin kehittäminen ovat teemoittaneet viimeaikaista keskustelua.

Kansainvälisen kaupan rajoitteet ja protektionismi ovat valitettavasti lisääntyneet merkittävästi viime aikoina. Lapin matkailu on kuitenkin kasvanut vahvasti ja Barentsin Euroarktisen alueen investointipotentiaali on huoma, noin 200 mrd €. Mikäli Yhdysvallat jatkavat pakotteisiin ja tulleihin keskittyvää kauppapolitiikkaansa, tulee sillä olemaan vaikutuksia myös Arktiseen liiketoimintaan. Arktisen alueen infrastruktuurihankkeet edellyttävät kansainvälistä rahoituspohjaa. Nykyiset kaupan esteet vaikeuttavat rahavirtojen kulkua ja hidastavat siten investointeja. Nyt, talouskasvun parhaassa vaiheessa, on luotava pohja Lapin lähivuosien infratstruktuuri-investoinneille, joita on järkevää toteuttaa matalasuhdanteessa. Sellainenkin nimittäin tulee.

Keskeinen infrastruktuurihanke, Jäämeren rata, on herättänyt vilkasta keskustelua Liikenne- ja viestintäministeriön vauhditettua asiaa selvitystöiden avulla, joita on toteutettu Liikenneviraston toimesta työryhmässä eri osapuolia kuullen.

Laitetaanpa asia mittasuhteisiin. Suomen rataverkko on hieman alle 600  kilometriä. Jäämeren radan pituus olisi noin 500 kilometriä, joka on saman verran rataa, kuin viime vuosina maassamme on poistettu käytöstä. Kiinan Rautateiden pääjohtajalta opin aiemmin tänä syksynä, että kiinaan on hiljattain rakennettu noin 90 000 kilometriä uutta rataa.

Hankkeen potentiaaliset hyödyt sekä ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset tulee selvittää huolella osana päätöksentekoa. Kuitenkin, Venäjällä on tänä vuonna asetettu tavoite Koillisväylän rahdin kasvattamisesta muutamassa vuodessa moninkertaiseksi nykytasostaan, aina 80 miljoonaan tonniin nykyisestä alle 10 miljoonan tonnin tasosta. Kauttakulkuliikenteen osuus kokonaisarahdista on ollut vielä pieni, joten tavoite on merkittävä. Hanke tarjoaa siis uusia mahdollisuuksia myös Lapin alueelle.

Puheenjohtajuuslaiva on siis kääntynyt jo satamaa kohti. Käännetään myös investointilaiva pohjustamalla suuret Pohjois-Suomen infrastruktuurihankkeet nyt suhdannehuipulla. Lapin Kauppakamarin mukaan matkailun potentiaali lähivuosille on 2 mrd € ja kaivosteollisuuden sekä energiatuotannon noin 1 mrd € kummankin. Valtiollisen infrastruktuurin, eritoten väyläverkon kehittämiseksi on tehtävä myös valintoja. Tilanne muistuttaakin tavallaan 60-lukua. jolloin pohdittiin kehitetäänkö Meri-Lapin yhteyksiä merellisesti vai rautateihin ja maanteihin panostaen. Nyt satamat ovat auki vuodet ympäri. Laitetaan siis myös kuivan maan infra huomisen kasvun edellyttämälle tasolle.