Lapland Guiding -yrittäjä Ville Eskonen vaihtoi ravintola-alan työt opashommiin harrastustensa parissa.
Leluautot näyttävät samalta olohuoneen lattialta, olivatpa ne Kilpisjärvellä tai missä tahansa muualla. Aivan joka puolella Suomea ikkunasta ei avaudu näkymiä Saanatunturille tai lähes naapurissa Kilpisjärven rannalla kohoavalle Salmivaaralle.
— Ihan samanlaista wow-efektiä maisemista ei tule kuin kahdeksan vuotta sitten, mutta ei näihin silti ole kyllästynyt. Kun menee etelään käymään, niin tulee se ”wow” oikeista puista ja muusta sellaisesta mitä täällä ei ole, Ville Eskonen nauraa ruokapöydän ääressä, Käsivarren päässä.
Kahdeksan vuotta sitten Eskonen tuli yhdessä puolisonsa Margitin kanssa yhdeksi sesongiksi töihin Kilpisjärvelle. Olohuoneen leluautot kuuluvat jo seuraavan sukupolven edustajalle.
— Asuimme Rovaniemellä, ja olimme molemmat työpaikan vaihdon tarpeessa. Molemmille löytyi töitä hotellilta, tulimme tänne ja tänne jäätiin.
Eskoselle täkyinä olivat erityisesti alueen vapaalasku- ja kalastusmahdollisuudet. Muutto Kilpisjärvelle ei ollut ensimmäinen kerta, kun laskettelu ja eritysesti vapaalasku on ohjannut Eskosen valintoja elämässä.
— Muutimme veljen kanssa Rovaniemelle opiskelemaan sillä perusteella, että Ounasvaaralla pääsi joka päivä laskemaan. Vasta sen jälkeen katsottiin mitä Rovaniemellä voi opiskella, Joensuun kupeessa Rääkkylässä kasvanut Eskonen kertaa.
Sen jälkeen harrastus on vienyt kokonaisiksi talviksi Japaniin sekä Alpeille ja monille hieman lyhyemmille reissuille Keski-Eurooppaan. Nyt Kilpisjärven maisemat tarjoavat Eskosen mukaan Suomen parhaat vapaalaskumahdollisuudet, parhaimmillaan lähes kotiovelta. Korkeuserojen lisäksi erilaista laskettavaa loivista ja avonaisista kentistä jyrkkiin ja kapeisiin kuruihin.
Vaikka harrastukset olivatkin suuri syy Kilpisjärvelle saapumiseen, on kahdeksassa vuodessa paikasta tullut koti.
— Täältä on välillä kiva käydä pois, mutta tämä on paikka, jossa haluaa asua. Toki jos tällainen kylä olisi jossain muualla ilman näitä harrastusmahdollisuuksia, niin tuskin täällä sitten asuisi, Eskonen naurahtaa.
Ravintolasta oppaaksi harrastusten pariin
Nyt Eskosella on menossa ensimmäinen kausi oppaan töitä tehdessä yrittäjänä. Sitä ennen työpaikka löytyi, vaimon tapaan, Lapland Hotel Kilpiksestä. Margit työskenteli hotellinjohtajana ja Ville vastasi ravintolapuolesta.
— Vaihto opashommiin oli aika luonnollinen siirtymä. Alkoi tuntua siltä, että ravintolahommat saavat hetkeksi jäädä. Kun poika on neljän vuoden ikäinen niin ei oikein sovi tähän perhe-elämään, että on koko ajan yöt töissä.
Keväisin Eskonen vie Lapland Guiding -yrityksensä kautta ihmisiä vapaalaskemaan ja tarjoaa kyydityksiä erämaahan haluaville. Kesäisin opastukset painottuvat kalastukseen, etenkin perhokalastukseen. Toisin kuin muualla Lapissa, turistikausi painottuu Kilpisjärvellä keväälle ja sulan maan aikaan. Lisäksi Eskonen järjesti ensimmäiset Villein Lumi -kurssit keväällä 2019 yhdessä lumivyöryteknikko Ville Väkeväisen kanssa.
— Tosin joulukin on täällä vilkastumassa, joten ei varmasti mene monta vuotta, että opashommia on silloinkin ihan mukavasti.
Kesällä kalastajia houkuttelevat harjuksen ja raudun nappaaminen.
— Uudesta Seelannista ja Australiasta asti tullaan tänne kalastamaan harjusta, täältä löytyy maailmanluokan paikkoja pienellä vaivalla, jos tietää mihin mennä. Raudun kalastaminen tuo sitten suomalaisia. Kalastusmatkailijat ovat erittäin tärkeitä koko Kilpisjärven alueelle, sen takia myös täällä yläperällä pitää edistää kalakantojen ylläpitoa. Vastuullinen ja valikoiva kalastus on erityisen tärkeää täällä pohjoisessa, Eskonen sanoo.
Eskonen kertoo, että Rovaniemen vuosina kalastusta ei tullut tehtyä ”ihan niin paljoa”, mutta Kilpisjärvellä perhot ovat jälleen vieneet mennessään.
— Ei tule muuten enää virveliin koskettua, ellei lähde Norjan puolelle meren rannalle.
Kaukana muttei eristyksissä
Kilpisjärveltä on matkaa esimerkiksi Enontekiön kuntakeskukseen Hettaan reilut 170 kilometriä, ja 120 asukkaan kylä on jäämerelle johtavaa tietä lukuun ottamatta melkeinpä erämaiden ympäröimä. Eskosen mukaan tunne ei kuitenkaan ole eristynyt eikä asiat tunnu kaukaisilta, niin kauan kuin asiat toimivat.
— Meillä on täällä koulu, kauppa ja ravintola. Sitten etäisyydet huomaa, kun jotain menee rikki tai tarvitsee apua. Sitten on lähdettävä Karesuvantoon tai vielä kauemmas.
Vaikka matkaa Käsivartta pitkin onkin muualle Suomeen, löytyy esimerkiksi lisää harrastusmaastoja, olipa kyse vapaalaskusta, maastopyöräilystä tai kalastuksesta, heti rajan takaa Norjan puolelta.
Instagramin puolella Eskosen seikkailuja voi seurata nimimerkillä @kilpisjarvenkeisari, jota voisi pitää melkoisen rohkeana valintana tuulentuomalle muuttajalle.
— En muuten ole itse edes tehnyt sitä tiliä! Kaverit Helsingistä olivat täällä käymässä ja he olivat sitä mieltä, että minullekin pitää saada Instagram-tili, ja he sen perustivat. Kuvat alkoivat kiinnostaa ihmisiä, enkä ole sitä sitten jaksanut enää muuttaa. Mutta en ole yksinvaltiaaksi julistautunut, Eskonen nauraa puolustellen.