Jotta kansainväliset markkinat lappilaisille luonnontuotteille avautuisivat, on alan yritystoimintaa kehitettävä paikallisesti. Monet Lapin kunnat kuten Ranua ja Kolari ovat ottaneet tämän tosissaan. Ovi kansainvälisille markkinoille on jo raollaan.
Ranualla hilla jalostuu viiniksi ja voiteeksi
Hillasta Ranua tunnetaan. Tämä metsien kultainen marja on tehnyt Lapin eteläisimmästä kunnasta maankuulun hillapitäjän, jonka maine on kiirinyt naapurimaihinkin.
– Hillan hinta Ranualla vaikuttaa sen hintaan Ruotsissa ja Venäjällä, tietää Ranuan kehittämispäällikkö Riikka Tuomivaara kertoa.
Joka kesä Ranualle nousee hillatori, jonka pyörät pyörivät vuosi vuodelta rasvatummin ja isommilla kierroksilla.
Tuotekehitys oli Ranualla pitkään pullonkaulana. Kysyntä hillasta jalostetuille tuotteille on ollut kova, mutta tarjonnasta on ollut puutetta. Ratkaisuksi syntyi Hillakoulu, jossa on opeteltu jalostamaan metsän arvomarjasta erilaisia hillatuotteita.
– Hillan kanssa olemme mestareita. Toki vuosien varrelle on opittu paljon. Muut marjat voitaisiin tässä samassa imussa saada yhtä isoksi.
Pitkäjänteisellä työllä Ranualle on saatu kuntoon vahva ja ammattitaitoinen kerääjäverkosto, joka on perusedellytys sille, että luonnontuotealasta saadaan uskottavaa ja menestyvää liiketoimintaa.
Pieneksi kunnaksi Ranualla onkin todella vireää luonnontuotealan liiketoimintaa pienistä yksinyrittäjistä vientiyrityksiin, elintarvikkeina nautittavista marjatuotteista yrttikosmetiikkaan. Pienikin yritys saattaa olla kansainvälisillä markkinoilla, kun Ranualla vierailevat matkailijat ympäri maailman ostavat paikallisia tuotteita.
Jatkojalostaminen tuo arvonlisää, jossa Ranua on ottamassa isoja askelia eteenpäin. – Ranualle on muuttanut uusi luonnonvaroja jalostavaa yritys. Heidän elintarvikekeittiönsä voi mahdollisesti olla vuokrattavissa muillekin jalostajille, mikäli kapasiteettia riittää. Tavoitteenamme on nostaa luonnonvarojen arvonlisää niin, että siitä riittää jaettavaa koko tuotantoketjulle.
Tuomivaara iloitsee myös siitä, että uusi yritystoiminta on tuonut kuntaan uusia pysyviä asukkaita.
Ranuan kunta on mukana lukuisissa luonnontuotealan hankkeissa. Yksi niistä on Lappi Luxus -hanke, jonka tavoitteena on, että luonnontuote-, hyvinvointi- ja matkailualan yritykset löytävät paremmin toisensa.
Tuomivaara uskoo, että luonnontuotealan suuri tuleminen on vasta tulossa. – Kun saamme lisää tutkimustietoa luonnontuotteiden terveysvaikutuksista, vain taivas on rajana.
Kolari kurottaa kansainvälisille markkinoille
– Luonnontuotealaa on pidetty pitkään pelkkänä pienimuotoisena elämäntapayrittäjyyteen perustuvana toimintana. Haluamme tähän muutoksen. Kolarin kunta tukeekin aktiivisesti alan yritystoiminnan kehittymistä, kertoo kehitysjohtaja Nina-Maria Möykkynen.
Kysyntää on. Paikallisista luonnon raaka-aineista valmistetuille tuotteille on ollut suorastaan huutava pula etenkin matkailusta elävällä Ylläksellä. Kaikki menee, mikä valmistetaan. Tunturi-Lapin villin luonnon raaka-aineista, mettän viljasta, ammentava luonnontuoteala ja matkailu kulkevatkin Kolarissa käsi kädessä.
Kolarissa on viime vuosina ollut käynnissä useita luonnontuotealan hankkeita, jotka ovat saaneet alkunsa kunnan ja yrittäjien yhteistyöstä.
Hankkeissa on mm. selvitetty aasialaisten kulutustottumuksia, konseptoitu lähiruoka- ja luonnontuotealan toimintaa, rakennettu kerääjäverkostoa ja annettu yrittäjyys- ja tuotekehityskoulutusta sekä kudottu alan toimijoiden verkostoa.
– Kansainväliset markkinat ovat auki pienillekin yrittäjille kiitos tänne tulevien kansainvälisten matkailijoiden, Möykkynen iloitsee. Alueen yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä ja ovat yhdessä saaneet myös viennille pään auki.
Itseoppineiden elämäntapayrittäjien myyttiä murtaa myös se, että ammattiopisto Lappian Muonion toimipisteestä valmistuu jatkuvasti luonnontuotealalle koulutettuja ihmisiä. Monet heistä aloittavat oman yritystoiminnan.
Kolarin kunnan kunnianhimoisena tavoitteen on saada kuntaan viiden vuoden sisällä oma elintarviketalo, eräänlainen arktinen luonnontuotekeskus, jossa on tilat raaka-aineiden säilytykseen, jatkojalostukseen ja tuotekehitykseen.
– Tavoitteena on saada saman katon alle useita luonnontuotealan toimijoita. Näin kenenkään ei tarvitse tehdä kaikkea yksin. Yksi kerää raaka-ainetta kuten vaikkapa nokkosta, toinen käsittelee raaka-aineen esimerkiksi kuivattaen ja kolmas valmistaa lopullisen tuotteen. Näin myös arvonlisää tuova jalostusarvo kasvaa. Tärkeää on, että koko tuotantoketju on eettinen, läpinäkyvä ja luontoa kunnioittava.
Kunta hallinnoi juuri alkanutta Kiihdyttämö-hanketta, jonka tarkoituksena on ottaa seuraava askel. Hankkeessa tehdään elintarviketalolle toteutettavuusselvitys sekä etsitään ja sitoutetaan mukaan tulevat toimijat.
Osan luonnontuotealan kehittämiseen liittyvistä yleishyödyllisistä toimista on ottamassa kontolleen juuri perustettu luonnontuotealan yhdistys Puolivilli ry.