Pentik Kartanon pehtoori Inga Kosunen Anu Pentikin kukkien keskellä

Pehtoori sai unelmatyön ja palasi Posiolle

Inga Kosusen suunnitelmissa ei ollut paluu vanhaan kotikuntaansa. Niin kuitenkin pääsi käymään, kun paikkakunnalta löytyikin unelmien piilotyöpaikka.

Kasvihuoneen katto on savetettu, ettei lämpötila kohoaisi liiaksi. Sisällä pöydän ääressä Inga Kosunen esittelee leivän päälle valittua Vuohenputken versoa ja itse valmistetun teen ainesosia: Karjalanminttua, nokkosta, mustaherukanlehteä. Kaikki itse poimittua.

Tietoa kasveista tulee nimien lisäksi 25-vuotiaalta Kosuselta kuin apteekin hyllyltä.

Kasvihuoneen ikkunoiden takaa avautuvat aurinkoiset näkymät Pentik Kartanon pihapiiriin Perä-Posiolla, sitä ympäröiville kedoille ja taideteoksille sekä pitkulaiselle Timisjärvelle. Ollaan Kosusen, kartanon pehtoorin, työpaikalla.

Pihapiirin kolme vanhaa hirsirakennusta eivät ole siinä sattumalta, vaan nimensä mukaisesti jäljet johtavat Pentikiin, posiolaiseen keramiikan perheyritykseen.

Yllättäen paluu Posiolle

Vuonna 2012 Topi Pentikäinen löysi Timisjärven ränsistyneen kartanon ja ilmoitti vaimolleen Anu Pentikille haluavansa ostaa paikan. Anu Pentikin vastaus oli uhkaus avioerosta, jos kauppapaperit allekirjoitetaan. Nopeasti Pentikin pääsuunnittelija muisti miehensä jääräpäisyyden. Kuitenkin pilaisi koko paikan, Pentik kuuleman mukaan mietti.

Kuusi vuotta myöhemmin kartanon 1860-luvulla rakennetun päärakennuksen lisäksi pihapiirin muodostavat kaksi saman ajalta lähtöisin olevaa Kuusamosta tuotua hirsitaloa. Taloista löytyy niin galleria, kahvio kuin työskentelytilatkin, kaikki avoinna yleisölle nyt kolmatta kesää.

Viime syksynä Kosunen löysi tiensä Pentik Kartanon tilanhoitajaksi.

— Kuulin mutkan kautta, että Anu on etsimässä tänne pehtooria. Olin itse asiassa käynyt täällä juuri muutamaa viikkoa aiemmin, ja miettinyt että olisipa tämä mahtava työpaikka.

Pentik Kartanon pehtoori Inga Kosunen
Pentik Kartanon pehtoori Inga Kosunen

Kosusen omat kiinnostuksen kohteet osuvatkin kuin nakutettu nykyiseen työnkuvaan ja asuinympäristöön. Posiolta lähtöisin oleva pehtoori on opiskeli ensin ammattilukiossa eläinteinhoitajaksi, jonka jälkeen tie jatkui Rovaniemelle ammattikorkeakouluun ja agrologiksi, erikoistumisalana luonnontuotteet. Vapaa-aikakin kuluu luonnossa liikkuen.

Entäpä millainen on Kosusen tavallinen työpäivä pehtoorina? Seitsemältä aamulla käydään katsomassa, että tilan lampailla ja kanoilla on kaikki hyvin, jonka jälkeen matka jatkuu kuivaamon kautta keräämään kasveja ja yrttejä lähiympäristöstä kartanon omiin tuotteisiin kuten erilaisiin tee- ja maustesekoituksiin sekä nokkospiirakkaan. Välillä Kosunen on mukana opastamassa ryhmiä ja kuuluupa työnkuvaan myös sosiaalisen median päivittäminen.

— En todellakaan olisi vuosi sitten vielä voinut kuvitellakaan, että löytäisin tällaisen työpaikan, missä kaikki osuu kohdalleen. Vielä heti valmistumisen jälkeen, Kosunen naurahtaa.

Innostus kuuluu äänestä, kun pehtoori puhuu luonnonkasvien tarjoamista mahdollisuuksista esitellessään pihamaalta löytyvää aidattua aluetta, jossa erilaisia kasveja on yleisön katsottavana ja pehtoorin kokeiltavina.

— Innostuin luonnontuotteista ammattikorkeakoulussa pakollisten kurssien jälkeen. En ollut esimerkiksi tiennyt, kuinka paljon luonnossa on syötäviä kasveja ja kuinka hyviä ravintoarvoja niissä on, Kosunen sanoo napaten samalla erilaisia kasveja maisteltaviksi.

Esimerkiksi saksankirveli maistuu aivan anikselta sekä lakritsilta ja sitä voisi myydä karamellina, haproa sen sijaan on Lapissa käytetty perinteisesti suolan korvikkeena.

— Keräämisessä täytyy jatkuvasti tietää, mitä kannattaa juuri nyt kerätä. Muutaman viikon päästä monen kasvin kanssa on jo myöhäistä.

Tarkoitus on pitää kartanon ympäristö lähellä luonnontilaa, eli mistään mansikoiden poiminnasta ei ole kyse.

Inga Kosunen Anu Pentikin lintujen keskellä
Pentik Kartanon pehtoori Inga Kosunen

Ympäristö ruokkii luovuutta

Ihmisiä alkaa pyörimään pihapiirissä jo ennen kuin kartanon ovet virallisesti avautuvat yhdeltätoista aamupäivällä. Samalla he pyörivät myös Kosusen omassa pihapiirissä, sillä Kosunen asuu miehensä kanssa kahvilarakennuksen päässä olevassa asunnossa ympäri vuoden.

— Pitkään meni vain ihmetellessä maisemia, mutta nyt näihin alkaa pikkuhiljaa jo tottua. Kun katsoo ihmisten reaktioita heidän tullessaan tänne ensimmäisen kerran, pysyy siinä tunteessa kiinni, Kosunen sanoo katsellessaan järven vastarannalle.

Matkaa Timisjärven rannalta Posion kirkonkylälle tulee parikymmentä kilometriä, Rovaniemelle vielä satanen lisää. Kun harrastuksiin kuuluu luonnossa liikkuminen, kalastus, ja metsästys, ei asuinpaikkavalintakaan tunnu ihan tavattomalta.

Posioon paluu ei ollut kuitenkaan Kosusen suunnitelmissa, mutta täydellisen työpaikan löytyessä muuttokuorma suuntasi Rovaniemeltä kaakkoon ja mies seurasi perässä. Kun suurin osa ystävistä jäi Rovaniemelle, myöntää Kosunen muuton hiljentäneen sosiaalista elämää.

— Mutta kun näkee ihmisiä, niin niissä tilanteissa on paljon paremmin läsnä ja ne ovat merkityksellisempiä. Käymme kuitenkin Rovaniemellä melkeinpä joka viikonloppu.

Luonnollisesti talvet ovat hiljaista aikaa kartanon alueella. Silloin on kuitenkin aikaa kehittää uusia teelaatuja, tai mitä ikinä mieleen juolahtaakaan.

— Siksi pitää nytkin kerätä kaikkea hieman yli tarpeen, että talvella voi sitten kokeilla.

Pentik Kartanon pehtoori Inga Kosunen
Pentik Kartano Timisjärvellä
Anu Pentikin kukat Pentik Kartanon pihamaalla

Viime talvena pehtoori työskenteli osan ajasta Anu Pentikin apulaisena keramiikkatehtaalla, vaikka aiempi kokemus keramiikasta rajoittui muutamaan kouluaikojen kurssiin. Talven aikana Kosusen käsistä valmistuivat muun muassa 200 savipohjaa Anu Pentikin tauluihin, jotka menivät Lapland Hotelsin uuteen hotelliin Helsinkiin. Täysin uusi asia taiteen parissa työskentely ei Kosuselle ollut, sillä maalaaminen on kulkenut mukana läpi elämän.

— Ei minusta olisi työskentelemään siellä varsinaisen tehtaan puolella, vaikka käsillä tykkään tehdäkin asioita. En pystyisi työskentelemään myöskään vain työhuoneessa tietokoneen näytön äärellä. Kuolleessa ympäristössä ei tulisi ideoita, täällä niitä tulee enemmän kuin ehtii toteuttamaan. Itselle tärkeintä on ollut aina, että näkee työnsä jäljen. Ja se, että on miellyttävä työympäristö ja saa liikkua.

Osansa tulvivilla ideoilla on myös pomolla, Anu Pentikillä.

— Anulta saa kauheasti energiaa, sillä hän ei ikinä pysähdy. Saa ideoida niin paljon kuin tahtoo, ja luottaa sitten Anun elämänkokemukseen ja arviointikykyyn.

Yhden talven jälkeen tiensä on löytänyt puodin puolelle muutamia erilaisia teelaatuja sekä mausteseokset. Kuvitukset pakkauksiin on tehnyt Anu Pentikin lapsenlapsi, Iiris Pentikäinen. Myös muun muassa villiyrtteihin ja keramiikkaan keskittyvät kurssit pyörivät kesän ajan kartanolla.

— Tämä on kuitenkin vasta alkua, Kosunen sanoo hymyn saattelemana.

Pentik Kartano avoinna Posion Timisjärvellä kesällä päivittäin 8.8.2018 saakka kello 11–17. Kesäkauden ulkopuolella avoinna tilauksesta.