Lappi on täynnä lähiretkeilyn mahdollisuuksia
Kuvaaja: Visit Finland | Harri Tarvainen

8 lähiretkikohdetta Lapissa, joihin ehdit töiden jälkeenkin

Lapin luonnosta ehtii nauttimaan työpäivän jälkeen, vaikkei kansallispuistoihin ehtisikään!

Mieli vetäisi kohti kairaa, mutta työpäivän päätteeksi ei kovin syvälle kansallispuistoon tai erämaahan juuri ehdi. Lapin monipuolisesta ja puhtaasta luonnosta pääsee onneksi nauttimaan päiväretkenkin muodossa, tahdoit sitten vaikkapa vaaran laelle, rantahietikolle tai suomaisemiin rauhoittumaan.

Päiväretken suunnittelun helpottamiseksi kokosimme vinkit kahdeksasta tutustumisenarvoisesta kohteesta ympäri Lappia kansallispuistojen ulkopuolelta. Tutustu, ihastu ja ala suunnittelemaan jo seuraavaa seikkailuasi Lapin luonnossa!

Savukoski – Monipuolista itälappilaista luontoa Kivitunturilla

“Asuttuani Lapissa nyt nelisen vuotta ja kierreltyäni paljon sen eri kolkissa retkeilemässä, voin käsi sydämellä sanoa, että Kivitunturin reitti on yksi persoonallisimmista ja kiinnostavimmista tunturireiteistä, joita itse olen kokenut.” – Jonna Saari 20.7.2018, Retkipaikka.fi

Kivitunturin luontopolulla pääset ihmettelemään muun muassa Luojanluomalaavua (paljastetaan, se ei ole puinen!), ylittämään kurua riippusillalla ja ihailemaan itälappilaisen luontomaiseman monimuotoisuutta kaukaa ja läheltä.

Kivitunturin kävijän valittavana ovat noin kuuden kilometrin mittainen, rengasmuotoinen perusreitti sekä sen jatkoksi Sotsonportin kierros, joka kasvattaa reitin pituuden yhdeksään kilometriin. Nimensä mukaisesti varsin kivisen tunturialueen historiaan pääsee tutustumaan reitin varrella olevien opastaulujen avulla.

Kivitunturi luontopolkuineen sijaitsee noin 15 kilometriä Savukoskelta luoteeseen. Lisätietoa Kivitunturista löytyy Metsähallituksen sivuilta.

Ranua – Erämaan tunnelmaa Litokairan aapasuolla

“- – muistuma menneiden, koko pohjoista pallonpuoliskoa peittäneiden soiden ja metsien hiljaisesta mittaamattomuudesta on edelleen aistittavissa Litokairaa kuljettaessa.” – Litokairan luonnonsuojelualueen kuvaus, Luontoon.fi

Yli kolmensadan neliökilometrin suuruinen Litokaira on napapiirin eteläpuolisista yhtenäisistä aapasuoalueista suurin. Sekä Lapin että Pohjois-Pohjanmaan alueella sijaitsevaan erämaiseen suoalueeseen pääsee tekemään helpon päiväpiston Ranuan suunnasta.

Kairan reunalle johtava Papinpalon luontopolku hieman yli kahden kilometrin mittainen, lintutornille päättyvä pistopolku. Retkeilijän kannattaa varustautua kiikareilla, sillä lintutornilta näkymä suolakeuksille ja Pikku Papinlampien rimmikkoon on vaikuttava. Litokairan alue on liki kokonaisuudessaan luonnonsuojelulailla rauhoitettua, ja siellä viihtyvät useat lintulajit.

Lintutornilta päivämatkaa voi jatkaa vielä muutaman sadan metrin päähän metsäsaarekkeelle, jossa sijaitsee Tervon laavu.

Papinpalon luontopolku alkaa Papinpalon pysäköintialueella, johon matkaa on Ranualta noin 15 kilometriä lounaaseen päin.

Tietoa Litokairasta reitteineen löytyy Luontoon.fi-sivustolta.

Pello – kiipeä Pieskänjupukan huipulle Miekojärvellä

“Jo reitin alussa maisemat olivat upeita ja paranevat sitä mukaa mitä korkeammalle tullaan. Välillä tuntui ettei ehdi kiipeämään ollenkaan, kun koko ajan oli toinen toistaan kuvattavampia maisemia.” – Keskenkasvuinen.com-blogi 20.11.2019

Pellossa sijaitsevan Pieskänjupukan laki kohoaa yli 200 metrin korkeuteen, ja näkymät yli Miekojärven ovat sen mukaiset.

Miekojärven länsirannalla sijaitsevalla Pieskänjupukan näköalapolulla on pituutta vain hieman yli puolitoista kilometriä, mutta paikoin varsin kivisen vaaran päälle kavutessa ei kulkijan kannata kiirehtiä. Rengasreitti alkaa lyhyellä suonylityksellä, minkä jälkeen kulkija pääsee tutustumaan viimeisimmän jääkauden myötä muovautuneeseen Pieskänjypykän moreenikalottivaaraan.

Saarien ja vaarojentäytteisen järvimaiseman lisäksi laella voi ihmetellä siellä sijaitsevia vanhoja pilkkapuita, joiden runkoihin menneinä vuosikymmeninä kaiverrettujen tekstien merkitystä voi vain arvailla.

Jos kiipeäminen ei tunnu omalta jutulta, voi Miekojärvellä nauttia alueesta vaikkapa meloen tai suunnata Orhinselännniemen hiekoille tulistelemaan.

Pellosta Miekojärven pohjoispäähän Sirkkakosken kylään on noin 45 kilometrin matka. (Rovaniemeltäkin matkaa tulee alle 80 kilometriä!)

Lisää tietoa Miekojärven alueesta löytyy Metsähallituksen sivuilta. Pieskänjupukan näköalapolun kartta sen sijaan löytyy Retkikartasta.

Posio – Luonnon rantatunnelmaa ja tukinuittoa Livojärvellä

“Voiko keksiä parempaa paikkaa retkeilevälle perheelle keskikesällä kuin tämä: vieri-vieressä tulipaikka, uintimahdollisuus, upeat maisemat, kasvit eläimet, ja hiljaisuus.” -MikkoL 28.9.2016, Retkipaikka.fi

Posion Livojärveä kuulee joskus kutsuttavan Lapin Rivieraksi. Kirkasvetisen järven hulppeisiin maisemiin pääsee tutustumaan helposti esimerkiksi Hirsiniemen retkeilyreitillä.

Rengasmuotoiselle retkeilyreitille pääsee helposti järven pohjoisrannalta, Lomakeskus Livohkan pihasta. Reittiä myötäpäivään kiertäessä pääsee liki samantien tekemään veneylityksen Hirsiniemeen. Niemestä löytyy useita taukopaikkoja laavuineen, ja koko rengasreitin kiertävä pääsee ihailemaan kapealta niemeltä molempiin suuntiin avautuvaa vesistöä.

Historiannälkäiselle Livojärven alue tarjoaa myös mahdollisuuden kurkistaa viime vuosisatojen tukinuittoon. Järven itäpuolella sijaitsevalta Akanlahdelta löytyy Suomen ainoa tähän päivään saakka säilynyt laajempi tukinsiirtolaitoskokonaisuus, jonka viimeisin laitos lopetti toimintansa vasta vuonna 1964.

Posion keskustasta matkaa Hirsiniemen retkeilyreitille on noin 28 kilometriä. Klikkaa itsesi katsomaan Hirsiniemen retkeilyreitti Retkikartassa. Lisätietoa Akanlahden tukinsiirtolaitoksesta löydät Posion verkkosivuilta.

Rovaniemi – Valitse polkusi Napapiirin retkeilyalueelta

“Tämä metsä ja retkeilyalue on meidän lähiretkimetsää, tänne on lyhyt matka tulla arkenakin hengähtämään, antaa luonnon viedä kiireen tunnun pois mielestä ja hetki levätä kesäisin metsän vihreydessä, talvisin sen kirkkaassa valkoisuudessa.” – Reissuun Hop! -blogi 29.8.2016

Napapiirin retkeilyalueella on varmasti jokaiselle jotakin! Läheltä Rovaniemen keskustaa kulkija kohtaa muun muassa kaksi koskea riippusiltoineen, kasvi- ja sienipolkuja, puutonta aapamaisemaa kuin lehtoa ja niittyäkin.

Esteettömät, lyhyet luontoreitit lyhyemmän matkan taivaltajille löytyvät sekä Vikakönkään että Vaattunkikönkään pysäköintialueilta alkaen, helposti valtatien 4 varresta. Erämaisempaa maisemaa kaipaava taas voi suunnata Sortovaaran, Könkäänvaaran tai Vaattunkivaaran huipuille.

Napapiirin retkeilyalueelle pääset matkaamalla 25 kilometriä Rovaniemeltä koilliseen. Lisätietoa Napapiirin retkeilyalueesta löytyy Metsähallituksen sivuilta ja alueen kartta Retkikartasta.

Sodankylä – Mainioita maisemia ja menneitä aikoja Oratunturilla

“Alueella oli useampia kiviröykkiöitä, joita ohikulkeneet matkalaiset ovat kasanneet muistoksi käynneistään. Erikoisemmilta vaikuttivat pystyyn tuetut 1–1,5 m korkeat pitkulaiset kivet, joita löytyi useampia. Nämäkin voivat merkata jotain unohdettua rajaa. Vai liittyvätkö nekin kolmiomittaukseen?” – Kadonneen kulttuuriperinnön metsästäjät -blogi 28.6.2013

Oratunturin laet on puutonta rakkaa, joka vaatii kulkijaltaan hieman varmajalkaisuutta. Huipuilla näkymät kuitenkin palkitsevat. Tunturin keskimmäiseltä laelta löytyy myös jäänteitä entisaikojen maanmittauksesta. Kantapuu-museotietokannan mukaan huipulla sijaitsee 1920-luvulta peräisin olevia, tähystysmerkkeinä toimivia kivilatomuksia sekä jo kaatunut, 1950-60-luvulta peräisin oleva puinen kolmiomittaustorni.

Selkeä reitti Oratunturin huipuille on pysäköintipaikalta alkava moottorikelkkailu-ura, jonka varresta löytyy myös Metsähallituksen laavu tunturin läntisimmän laen juurella. Jo laavun läheisyydestä voi etsiä menneiden vuosikymmenten tunnelmaa: läntisimmän laen ympäristössä on menneinä vuosikymmeninä sijainnut metsäkämppiä, joiden metsän alle peittyneitä jäänteitä voivat tarkkasilmäisimmät edelleen havaita.

Oratunturi sijaitsee noin 20 kilometriä Sodankylästä kohti Pelkosenniemeä. Läheisen pysäköintipaikan sijainnin näet Maanmittauslaitoksen Karttapaikasta.

Utsjoki – Kirkonkylältä tuntureille Utsjoen retkeilyreitillä

“Utsjoen retkeilyreitti on vaihteleva ja erittäin hieno retkikohde! Pidimme erityisesti avotuntureista, siellä oli lastenkin helppo kulkea eikä hyttysistäkään ollut vaivaa.” –Erätaival-sivusto 12.1.2015

Pohjoisimman Lapin luontoon voisi helposti kadottaa itsensä vuodeksikin, mutta päiväpistäytymistä kaipaava pääsee luontoon aivan Utsjoen kirkonkylän keskustastakin.

Utsjoen retkeilyreitin pohjoinen lähtöpiste löytyy keskustan luontotuvalta, toinen nelostietä viitisen kilometriä etelämpää Utsjoen kirkon luota Mantojärveltä. Lyhyttä retkeä kaipaava voi kulkea noin 10 kilometriä pitkän polun Alaseitikkojoen laakson ja tulentekopaikan sekä Alaseitikkovaaran huipun kautta reitin aloituspisteestä toiseen, pidemmälle erämaahan tahtova taas suunnata avotunturimaisemassa kohti Kuoppilasjärveä autiotupineen.

Pidemmälle pistäytyän kannattaa suunnata katseensa Roavveoaivi-tunturin huipulta kohti Norjaa, kulttuuria kaipaava taas viihtyy varmasti Mantojärven kuuluisan kirkkomaiseman luona.

Utsjoen retkeilyreitti on katsottavissa InfoGis-palvelussa (Vaellusreitit-valinnan alla).

Enontekiö – Lähihistoriaa Jyppyrän ympäristössä

“Jyppyrältä näkee alkureittiä vähän matkaa ja jotenkin siinä taas tuli oikein nolon innostunut olo siitä, että kohta minä kiipeän tuota vuorta pitkin.” Anne Sulander 30.10.2016, Rinkkaputki.com

Enontekiö on tunnettu yli tuhatmetrisistä tuntureistaan, mutta päiväretkelle pääsee pienemmälläkin kapuamisella. Enontekiön kirkonkylä Hetan keskustasta lähtevä löytää lähireitille Tunturi-Lapin luontokeskuksen pihasta, Jyppyrä-vaaran juurelta.

Päiväretkeilijälle sopii esimerkiksi noin 9,5 kilometrin mittainen Palosenjärven polku, joka kulkee luontokeskuksen pihasta alkaen merkittynä rengasreittinä. Vastapäivään aloittavan kannattaa poiketa alle kilometrin päässä luontokeskuksesta sijaitsevan, 400 metriin kohoavan Jyppyrän laelle kotineen, josta huikea maisema etelään avautuu kohti tunturiketjua ja Ounasjärveä.

Perimätiedon mukaan Jyppyrän laella sijainnut seitakivi on 1800-luvulla vieritetty vaaralta alas järveen. Yhä näkyvillä ovat alueen muinaismuistolailla suojatut peuranpyyntikuopat eli peurahaudat, joita on löydetty Jyppyrän länsipuolelta yli sata kappaletta.

Tunturi-Lapin luontokeskus sijaitsee Hetan keskustassa, tien 956 varrella.

Hetan lähialueen reittien kuvaukset löytyvät Luontoon.fi-sivustolta ja alueen karttaa voi katsoa tästä linkistä.

P.S. Muista retkeilyn ABC!

Vaikka suunta olisi vain pienelle päiväretkelle lähimaastoon, on kulkijan syytä muistaa retkeilyn perusasiat. Varustaudu retkelle säänmukaisin varustein, riittävin eväin sekä kartalla ja kompassilla.

Luonnossa on syytä pitää mielessä eri alueiden ohjeistukset esimerkiksi sallituista kulkureiteistä, tulentekopaikoista ja ruohikko- sekä metsäpalovaroituksista. Kuljeta myös roskat mukanasi pois, ja korona-aikana pidä tarvittava etäisyys muihin matkaajiin. Tarkempia ohjeita luonnosta nauttimiseen saat esimerkiksi Metsähallituksen Retkeilyn ABC -vinkistöstä.

Lappilaisesta lähiluonnosta nauttijalle sopii muun muassa partiolaisten noudattama viisaus: Jätä ympäristö hieman paremmaksi kuin se oli tullessasi.