Arctic drilling expertise in Lapland
  • Etusivu
  • Business
  • Toimialafaktaa: Kaivos- ja metalliteollisuus – Lapin raskas teollisuus kasvaa ja kehittyy

Toimialafaktaa: Kaivos- ja metalliteollisuus – Lapin raskas teollisuus kasvaa ja kehittyy

Kaivos- ja metalliteollisuus on Lapin suurin toimiala. Lappia onkin kuvattu maailman pohjoisimmaksi kaivos- ja metalliteollisuuden keskittymäksi. Alueella sijaitsevat niin Euroopan suurin kultakaivos kuin ainoa kromikaivoskin, ja vireillä on useita kaivoksiin ja metalliteollisuuteen liittyviä hankkeita.

Kaivos- ja metalliteollisuus ovat Lapille elintärkeitä toimialoja, joihin on myös erikoistuttu vahvasti. Lapin osuus metallimalmien louhinnan ja kaivospalvelujen toimialoilla on yli puolet koko toimialan volyymista Suomessa, lisäksi osuus koko valtakunnan metallinjalostuksesta on liki 40 prosenttia.

Metallien jalostuksen, metallituotteiden valmistuksen ja kaivostoiminnan muodostama iso kokonaisuus Lapissa tuottaa yhteensä 5,2 miljardia euroa liikevaihtoa ja työllistää lähes 4 500 henkilötyövuoden verran.

Metallimalmien louhinta ja jatkojalostus merkittäviä tulon tuojia ja työllistäjiä

Tällä hetkellä Lapissa sijaitsee kolme toiminnassa olevaa metallimalmikaivosta. Euroopan ainoa toimiva kromikaivos löytyy Outokumpu Chrome Oy:n omistuksesta Keminmaan Elijärveltä. Kittilässä taas sijaitsee Agnico Eagle Finlandin omistama Euroopan suurin kultakaivos. Sodankylässä Bolidenin omistama Kevitsan kaivos  on monimalmikaivos ja kokonaislouhintamäärältään (malmi ja sivukivi) Suomen suurin kaivos.

Näiden lisäksi Torniossa on SMA Mineralin omistama Kalkkimaan teollisuusmineraalikaivos ja Pelkosenniemellä Kaivosyhtiö Arctic Ametistin omistama Lampivaaran ametistikaivos.

Lapin suhdannekatsauksesta selviää, että vuonna 2018 metallimalmien louhintaan vahvasti painottunut kaivostoiminta ja louhinta työllisti maakunnassa lähes 1700 henkilötyövuoden verran, ja toimialan liikevaihto oli yhteensä liki 570 miljoonaa euroa. Lapissa kaivostoimialan kasvu on jatkuu vahvana, vaikka voimakas liikevaihdon kasvu on hieman tasaantunut edellisistä kasvun huippuvuosista.

Kaivosteollisuuden vaikutukset ulottuvat useille toimialoille. Kaivostoimintaan tarvitaan itse kaivoksen lisäksi esimerkiksi malminetsinnän palveluja, kaivostoiminnan alihankkijoita, erilaisia kone- ja laitetoimittajia, kuljetuspalveluita kuin työntekijöiden elämiseen ja kaivoksen ylläpitoon liittyviä toimintoja.

ELY-keskuksen kaivoskatsauksen mukaan Lapin kaivoksista suurimmat työllistäjät ovat Kittilän Agnico Eagle, joka työllistää alihankinta huomioiden jopa 960 henkilöä, Boliden Kevitsan kaivos taas työllistää 800 henkilöä ja Outokumpu Chrome 530 henkilöä.

Hyvin merkittävä kaivosteollisuuteen limittyvä toimiala on metallien jalostus, joka Tilastokeskuksen mukaan työllisti Lapissa vuonna 2017 kaikkiaan noin 2200 henkilötyövuoden verran, toimialan liikevaihdon ollessa noin 4,5 miljardia euroa.

Liikevaihdon perusteella metallinjalostamisen toimialan sekä koko Lapin suurin yritys on Torniossa sijaitseva Outokumpu Stainless Oy, jonka liikevaihto tilikaudella 2017 oli noin 4 miljardia euroa.  Pohjoismaisia yrityksiä listaavan Largest Companies -palvelun mukaan maakunnan suurimpiin yrityksiin kuuluvat myöskin Tornion metallinjalostuskeskittymästä löytyvä Outokumpu Chrome Oy, Sodankylässä sijaitseva Boliden Kevitsa Mining Oy, Kiistalaan sijoittuva Agnico-Eagle Finland Oy sekä metallinjalostuksen lisäksi rakennustoimintaa harjoittava torniolainen Tapojärvi Oy.

Merkittäviä investointeja toimiviin kaivoksiin ja suunnitteluasteella useita hankkeita

Lapissa toimivat kaivokset investoivat ja kehittävät toimintaansa merkittävillä panoksilla. Kittilässä Agnico Eagle Finland Oy investoi kullantuotantoon 160 miljoonaa euroa, Outokumpu laajentaa Kemin kaivosta 250 miljoonalla eurolla ja Boliden Kevitsan kaivoksen rikastamoa 80 miljoonalla eurolla.

Lapissa on eri suunnitteluasteella olevia kaivoshankkeita, joiden osalta päätöksiä tullaan tekemään myöhemmin.

Sodankylässä AA Sakatti Mining Oy (Anglo American) suunnittelee kupari- ja nikkelikaivosta Sodankylän Viiankiaavan alueella. Suunnitelmien mukaan kaivos toteutettaisiin maanalaisena hankkeena. Kaivos sijoittuisi Viiankiaavan suojelualueen alle, ja maan päälle rakennettava infrastruktuuri toteutettaisiin suojelualueen ulkopuolelle. Sakatin kaivoshanke on ympäristövaikutusten arviointivaiheessa ja arvion mukaan YVA menee viranomaiskäsittelyyn vuoden 2019 aikana. Alustavan arvion mukaan kaivos työllistäisi 400 henkilöä.

Kolarissa Hannukaisen kylään on suunnitteilla rautaa, kultaa ja kuparia tuottava avolouhos (Hannukainen Mining Oy). Kaivoshankkeessa on meneillään lupa- ja kaavoitusvaihe, jonka jälkeen kaivostoiminnan mahdollisesta käynnistämisestä tehdään päätöksiä.

Sakatin ja Hannukaisen hankkeiden lisäksi selvitystyötä tehdään muissa kaivoshankkeissa. Pahtavaaran kultakaivos Sodankylässä oli toiminnassa vuosina 1996-2014. Rupert Finland Oy omistaa kaivoksen, jonka uudelleenaloittamisen mahdollisuuksia selvitetään. Savuskoskella Soklissa on aiemmin suunniteltu fosforimalmien hyödyntämistä avolouhintana, nyt Yara Suomi on käynnistänyt kaivoshankkeen teknis-taloudelliset selvitykset uudelleen. Näiden lisäksi Mawson Resources Oy:llä on Rompas-Rajapalot tutkimushanke Ylitornion ja Rovaniemen alueella.

Tulevaisuus

Tällä hetkellä Lapissa on vireillä useita kaivoshankkeita, ja Lapin maakuntastrategiassa arvellaan, että vuonna 2040 Lapissa voisi olla jopa 10 kaivosta Perämeren kaaren sekä Sodankylä-Kittilän alueille keskittyen.

Vaikka esimerkiksi Lapissa louhittavan kromin osalta Suomi on maailman ainoita tuottajamaita, vaikuttavat metalli- ja kaivosalan tulevaisuuteen monet seikat. Metallimalmien tarpeet saattavat kehittyä voimakkaasti teknologisten innovaatioiden myötä, mutta metallimalmien hintaan vaikuttaa moni maailmanpoliittiseen tilanteeseen liittyvä tekijä. Suomen geopoliittinen tilanne on toimialan kannalta montaa muuta maata riskittömämpi, mutta kehitykseen vaikuttavat niin uudet globaalit malmilöydökset kuin tuontirajoituksetkin.

Kaivoshankkeiden yhteydessä negatiivinen huomio on keskittynyt ulkomaisessa omistuksessa olevien kaivosyhtiöiden toimintaan sekä yleisesti kaivosteollisuuden ympäristövaikutuksiin. Myös matkailupalvelujen ja kaivosteollisuuden edut ovat ristiriidassa silloin, jos kaivoshanke sijaitsee matkailukeskuksen välittömässä läheisyydessä. Kaivosalan imago on kuitenkin tasoittunut Sotkamon Talvivaaran kaivoksen ongelmien jälkeen ja ala on pystynyt osoittamaan aiempaa suurempaa vastuullisuutta toiminnassaan.

Kaivos- ja metallialan aluetaloudellinen vaikutus Lappiin on joka tapauksessa erittäin suuri.  Kehitys tulee riippumaan niin viranomaispäätöksistä, infrastruktuurin ja kuljetusreittien kehittymisestä kuin ympäristöseikoistakin. Kaivosteollisuushankkeet ja -toimijat ovat erilaisia niiden kestävyyden ja ympäristöriskien suhteen, ja kannattavissa kaivoshankkeissa on varaa myös panostaa suunnitteluun riittävästi ympäristönäkökohtien ja eri toimintojen yhteensovittamisen kannalta. Suomessa ei ole riittävästi varoja kaivosalan suuriin hankkeisiin, näin ollen myös ulkomaisia kestäviä toimijoita tarvitaan synnyttämään alalle työpaikkoja jatkossakin.