Lapissa on kaivosteollisuudessa valtavasti potentiaalia, mutta kestävyys tulee varmistaa

Kaivosteollisuudessa on meneillään ja suunnitteilla merkittäviä investointeja, ja Lappi kiinnostaa useita suuria kaivosalan toimijoita. Prosessi- ja kierrätystekniikan professorin mielestä on tärkeää panostaa kaivosteollisuuden kestävyyteen.

Keski-Lapin malmirikkaalta vihreäkivivyöhykkeeltä on löytynyt muun muassa kuparia, kobolttia, fosforia, nikkeliä, platinaa, kultaa ja kromiittia. Kolmen jo toiminnassa olevan kaivoksen lisäksi vireillä on seitsemän uutta hanketta. Näiden investoinnit olisivat yhteensä yli neljä miljardia euroa.

Suomi on myös ainoa Euroopan maa, josta löytyy kaikkia akun valmistuksessa tarvittavia mineraaleja. Koska Suomessa on lisäksi osaamista koko tuotantoketjuun kaivosteollisuudesta akkujen valmistamiseen ja lataukseen liittyvään teknologiaan, on Suomella edellytykset nousta koko Euroopan akkuteollisuuden keskiöön.

Aluetaloudellisesti tärkeitä hankkeita

Prosessi- ja kierrätystekniikan professori Kari Heiskanen uskoo, että kaivosteollisuuden rooli Lapin taloudelle voi tulevaisuudessa olla entistä merkittävämpi.

– Kaivostoiminta synnyttää pitkäaikaisia työpaikkoja, myös epäsuorasti. Lisäksi se mahdollistaa investointeja vaikkapa kouluihin ja terveydenhuoltoon, mistä hyvänä esimerkkinä on Pohjois-Karjala ennen Outokumpua ja sen jälkeen. Myös kaivosteollisuuden tarvitsema infrastruktuuri hyödyttää niin alueen asukkaita kuin matkailua, Heiskanen toteaa.

– On kuitenkin hyvä muistaa, että mineraalin löytymisestä siihen, että kaivos alkaa hyödyttää paikallisia, voi mennä jopa vuosikymmeniä.

Professori Heiskanen haluaa korostaa jo toiminnassa olevien kaivosten tekemien investointien merkitystä aluetaloudessa.

– Nykyiset kaivokset laajentavat toimintaansa merkittävällä tavalla ja kaivoksiin liittyvää palvelutoimintaa tarvitaan koko ajan. Tästä palveluliiketoiminnasta on hyvä mahdollisuus saada vielä isompi siivu Lappiin, mutta kehittämistyötä tarvitaan.

Mineraaliesiintymien ohella infra, energiansaanti ja osaava työvoima ovat Suomen etuja

Suomi on kaivosteollisuudelle houkutteleva maa monesta eri syystä. Siinä missä Kanadassa ja Venäjällä joitain kaivoksia joudutaan huoltamaan pääosin ilmateitse ja vesitse lyhyinä sula-aikoina, on tie- ja rautatieverkosto Lapissa kohtalaisen hyvällä tasolla. Myös energiaa on saatavilla syrjäseuduille asti kohtuullisin investoinnein.

Professori Heiskasen mukaan toimivan infran lisäksi Suomen korkea koulutustaso onkin tärkeä vetovoimatekijä kaivosteollisuuden toimijoille. Paitsi, että suomalaisten kaltaista osaamista on vaikeaa löytää maailmalta, suomalaiset pystyvät myös itsenäiseen työskentelyyn ja päätöksentekoon.

– Tämä yhdistettynä hyvään työvoiman saantiin on Suomelle selkeä etu kilpaillulla alalla.

Vedenkäyttö avainasemassa

Uusi kaivoslaki edellyttää kaivosyhtiöitä toimimaan vastuullisesti ja luontoa säästäen. Tämä tarkoittaa Heiskasen mukaan niin suuria satsauksia esimerkiksi vedenpuhdistukseen, että vain harvalla toimijalla on siihen taloudellisia resursseja.

– Kaivosteollisuudessa käytetään erittäin myrkyllisiä kemikaaleja ja niiden puhdistaminen on kallista ja vaikeaa. Jatkossa tämä tulee rajaamaan pienet toimijat ulos Lapista.

Suomessa on meneillään laaja EU-hanke, jossa tutkitaan veden kierrätystä niin, ettei yhtään vesilitraa laskettaisi takaisin luontoon. Menetelmä on teknisesti kallis.  Heiskanen toivoo Suomeen lisää tutkimusta aiheesta. ”Suomessa on laajaa osaamista alalta. Mikäli kaivosteollisuutta halutaan tukea, tulisi tutkimukseen suunnata enemmän varoja.”

– Suomessa on laajaa osaamista alalta. Mikäli kaivosteollisuutta halutaan tukea, tulisi tutkimukseen suunnata enemmän varoja.

Lisäksi täytyy ratkaista se, miten Natura-alueiden lähelle voidaan perustaa kaivoksia ilman, että sillä olisi sellaisia vaikutuksia, mitkä vaarantavat Natura-arvot.

– Nämä kysymykset pitkittävät luvansaantiprosessia ja hyvä niin. Kaivosteollisuus ei voi kasvaa Lapin luonnon ja muiden elinkeinojen, kuten porotalouden ja turismin, kustannuksella. Kaivoksen ympäristövaikutukset ovat pitkäaikaisia tai pysyviä, joten lupaprosessien tulee olla huolellisia ja kaikki osapuolet huomioonottavia. Mutta kun kaivosyhtiöt löytävät ratkaisun näihin kysymyksiin, Suomen maaperässä riittää kyllä louhittavaa.  Lapin tulevaisuuden kannalta olisi erinomaista, jos lupaviranomaisten resursseja vahvistettaisiin.

Kaivosteollisuus ja matkailu mahtuvat Lappiin

Kiinnostavat geologiset rakenteet esiintyvät myös usein samoissa paikoissa kuin ekologiset rakenteet. Monet esiintymistä sijaitsevat Natura-alueilla tai niiden läheisyydessä.

Se, että monet Lapin esiintymistä sijaitsevat lähellä tunturialueita ja matkailua, on aiheuttanut perusteltua huolta kaivosteollisuuden aiheuttamista haitoista alueen luonnolle ja muille elinkeinoille.

Heiskanen kuitenkin uskoo, että sekä kaivosteollisuus että matkailu mahtuvat Lappiin.

– Kaivoksen ei tarvitse olla kovin kaukana matkailukeskuksesta, kun se ei enää haittaa, vaan jopa tukee matkailutoimintaa. Esimerkiksi Leviltä Kittilän kaivokselle on 40 km, jolloin se itse asiassa tukee Levin matkailua alueelle kehittyvän infran ja ostovoiman kautta. On myös hyvä muistaa, ettei matkailukaan kasva ilman hiilijalanjälkeä – esimerkiksi lennot vaikuttavat tähän.

Uutta teknologiaa hyödyntäen

Arktinen luonto tarjoaa mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Kylmä ilmasto asettaa vaatimuksia tekniikalle, kaikki etelämpänä käytössä olevat ratkaisut eivät välttämättä toimi sellaisenaan arktisessa ympäristössä.

Lappia halutaan kehittää kestävästi, uusinta teknologiaa hyödyntäen, sekä ympäristöä kunnioittaen. Hyvänä esimerkkinä tästä Heiskanen nostaa esille Sakatin kaivoksen Sodankylän Viiankiaavalla, missä kaivosyhtiö suunnittelee louhimista maan alla pitkän tunnelin kautta. Heiskasen mukaan tällainen kaivostekniikka on varsin haastavaa, mutta voi toimia, mikäli esimerkiksi estetään veden pääsy Viankiaavalta kaivokseen.

– Ylipäätään maanalainen kaivos on tietysti maisemallisesti parempi ja myös turvallisempi vaihtoehto kuin avolouhos. Esiintymien täytyy kuitenkin olla todella merkittäviä, ennen kuin maanalainen kaivos on taloudellisesti kannattava.

Heiskasen mukaan Sakatissa onkin maailmanluokan malmiesiintymä.

Uusi kaivoslaki on tuonut merkittäviä parannuksia

Tärkeimpänä tekijänä kestävälle kaivosteollisuudelle Heiskanen näkee uuden kaivoslain, joka tuli voimaan jo kymmenisen vuotta sitten. Toistaiseksi sitä on sovellettu vasta etsintälupavaiheeseen, ei vielä kaivoslupaan saakka.

– Uudet hankkeet noudattavat tätä uutta lakia, ja se on merkittävä parannus Suomen kaivosteollisuudelle. Jotta laki olisi tehokas, tulisi lupahakemuksia tietysti tarkastella riittävän kriittisesti ja asiantuntevasti.

Laissa huomioidaan luvansaannin perusteena mm. ympäristö, elinkeinojen yhteensovittaminen sekä asianosaisten kuuleminen. Kaivosluvan myönnön esteenä on uudessa laissa mm. ”huomattavat vahingolliset ympäristövaikutukset, paikkakunnan asutus- ja elinkeino-olojen merkittävä heikennys”, jos niitä ei lupamääräyksin voida poistaa. Vanhassa laissa ei vastaavia myönnön esteitä ollut.

Malminetsintälupa on rajattu ajallisesti neljään vuoteen, toisin kuin vanhassa laissa, jolloin esimerkiksi konkurssitilanteessa oikeudet saattoi myydä vapaasti.

Luvan etsintään ja kaivoksiin antaa uuden lain mukaan Tukes. Kaavoituksessa on kuultava kuntaa. Aluehallintovirasto myöntää ympäristö- ja vesitalousluvat, ja ELY valvoo ehtojen toteutumista.

– Uuden lain myötä Terrafame on myös ensimmäinen hanke, jonka vakuusmaksut ovat merkittävät. Toisin oli esimerkiksi Talvivaaran kohdalla, jolloin valtio joutui maksamaan, koska pysäytys olisi maksanut 300–500 miljoonaa euroa, Heiskanen huomauttaa.

Isoja kansainvälisiä toimijoita tarvitaan

Lähes kaikki Lapissa toimivat kaivosfirmat ovat tällä hetkellä ulkomaalaisia. Tätä on kritisoitu ja peräänkuulutettu tiukempia lakeja ja suurempaa hyötyä kaivosteollisuudesta Suomelle itselleen.

Professori Heiskasen mukaan kansainvälisille toimijoille on syynsä.

– Uuden kaivoksen perustaminen on erittäin kallista ja riskit ovat valtavat. Ei tarvi olla kovinkaan kummoinen kaivos, kun investointi on miljardin euron verran. Suomessa ei yksinkertaisesti ole toimijoita, joilla olisi riittävästi varaa ja osaamista tällaiseen riskibisnekseen.

Mikäli taloudellista kannustinta ei olisi, näivettyisi kaivostoiminta Suomesta kokonaan. Sekään ei Heiskasen mielestä olisi hyvä ratkaisu. Kansainväliset toimijat virkistävät Lapin ja koko Suomen elinkeinoelämää ja esimerkiksi yliopistomaailmaa.

Kestävyys ja kannattavuus kohtaamaan

Jotta Suomi hyötyisi enemmän omassa kallioperässään olevista mineraaleista, on kaivoksille kaavailtu erilaisia veromalleja. Heiskanen ei usko veron karkoittavan toimijoita, mutta toisaalta hän ei usko myöskään veroista saatavaan merkittävään hyötyyn.

– Suurempi vero pienentää kaivoksen tuottoa, jolloin kaivoksen elinikä lyhenee. Lopulta veron tuotto on paikkakunnalle likimain plus miinus nolla. Mieluummin pitäisi minusta tehdä töitä sen eteen, että kaivokset sitoutuisivat alueen elinkeinoelämän tukemiseen. Alueen pitäisi voida hyötyä kaivoksesta myös sen jälkeen, kun itse kaivostoiminta päättyy.

Energian hinnan nostaminen ja mahdollinen jätemaksu luultavasti karkottaisivat vakavasti otettavatkin toimijat.

– Energia on kaivoksen kustannuksista yksi suurimmista eristä ja pienelläkin muutoksella on iso vaikutus käyttökatteeseen. Suomen nykyisistä kaivoksista ehkä vain Kemi selviäisi vähänkään suuremmasta jätemaksusta.

Kaivosteollisuudelle tulisi Heiskasen mukaan tarjota riittävän hyvät olosuhteet, mutta niin, että vain taloudellisesti järkeviä hankkeita tuettaisiin. Näin varmistuttaisiin siitä, että Suomessa toimivilla yhtiöillä olisi riittävät resurssit huomioida luonto ja muut paikalliset elinkeinot suunnittelussaan ja toiminnassaan.

– Meillä ei ole tarvetta antaa esiintymiä muiden käyttöön liian löysin ehdoin. Kansalaisten pitää voida tuntea, että kun kaivos tulee, riskit ovat tiukassa kontrollissa. Kestävä kaivosteollisuus hyödyttää kyllä koko Suomea ja erityisesti Lappia.