Näkyvin ala uusiutuvista luonnonvaroista on edelleen metsätalous.
Kuvaaja: Lapin materiaalipankki
  • Etusivu
  • Business
  • Arktinen ympäristö mahdollistaa uutta biotalouden toimintaa

Arktinen ympäristö mahdollistaa uutta biotalouden toimintaa

Suunnitteilla olevien biotuotetehtaiden ympärille on syntymässä kokonainen alan ekosysteemi hyödyntämään materiaalivirtoja ja tekemään kestävää ja kannattavaa bisnestä.

Iso osa Lapin liiketoiminnasta pohjaa tavalla tai toisella uusiutuviin luonnonvaroihin. Näkyvin ala on edelleen metsätalous, jossa markkinoiden muutos ajaa nyt paperituotantoa alas, mutta kartonki- ja sellutuotanto, sahatuotanto sekä puurakentaminen ovat nousussa.

Lapissa on myös osaamista pohjoisten luonnonvarojen kestävästä käyttämisestä. Esimerkiksi kiertotalousosaaminen on Suomessa maailmanhuippua ja perinteisten elinkeinojen rinnalla kiertotalous ja sen mahdollisuudet kasvavat vahvana. Tuotantojen sivuvirroista saadaan uusia tuotteita ja ravinnekierrolla saadaan kasvua aikaiseksi.

Nousussa ovat myös puhtaaseen arktiseen luontoon pohjaavat high tech -tuotteet sekä bioenergian tuotanto.

Asiantuntijoiden mukaan biotaloudessa on valtavat kasvun mahdollisuudet. Arvioidaan, että biotaloudesta voi tulla Lapissa jopa miljardibisnes.

– Kehitys on ollut positiivista. Lapin kilpailukyky on koko ajan parantunut, mihin vaikuttaa muun muassa alan koulutuksen korkea taso Pohjois-Suomessa. Meneillään on useita kiinnostavia tutkimushankkeita, joilla etsitään uusia tuotteita sekä entistä parempaa kustannustehokkuutta tuotteiden valmistusprosesseihin, Luonnonvarakeskuksen kehittämispäällikkö Virpi Alenius sanoo.

Sellu luo pohjan uusille innovaatioille

Viime vuosina kasvua on ollut Lapissa etenkin metsäpuolella. Tällä hetkellä monen hankkeen toteutuminen odottaa Kemijärven ja Kemin biotuotetehtaiden investointipäätöksiä. Sellun valmistus tarjoaisi hyvän pohjan monipuoliselle biotuotetaloudelle.

Kiinnostus hankkeita kohtaan on ollut runsasta. Kunnat ovat kaavoittaneet tontteja valmiiksi ja myös käyttöhyödykkeiden tarjoaminen pk-yrityksille kuntien toimesta on vireillä.

Aalto-yliopiston professori Olli Dahl uskoo, että pohjoisen havupuiden hyödyntämisessä on kiertotalouden näkökulmasta katsottuna valtavasti potentiaalia. Suomessa on paitsi parhaat raaka-aineet, myös maailman paras tutkimus ja osaaminen monella biotalouden alalla.

– Pohjoisessa kasvanut havupuu sisältää muun muassa erilaisia uuteaineita suhteessa enemmän kuin etelässä kasvanut. Puun sokerit kelpaavat hienosti raaka-aineeksi niin etanoliksi, biokaasuksi, proteiineiksi kuin biomuoveiksikin. Meillä on nyt tuhannen taalan paikka saada tämä toimimaan. Pelkästään sellujalalla seisominen ei riitä viemään meitä hankalien aikojen läpi tulevaisuudessa.

Yhdeksi kiinnostavaksi tuotteeksi Dahl nostaa mikrokiteisen selluloosan, jonka kauppa-arvo voi nousta jopa lähes 15-kertaiseksi paperiselluun verrattuna, kun se jalostetaan oikealla tavalla oikeisiin lopputuotteisiin. Liukosellun käytöstä kankaiden valmistukseen on puolestaan jo kokemusta Äänekosken tehtaalta. Sellujen valmistuksen sivutuotteita voidaan edelleen jalostaa esimerkiksi eläinten rehuksi tai makeutusaineeksi.

Lääkekasvien viljelyä ja lämpimän veden kaloja

Dahl näkee monia mahdollisuuksia myös jätelämmön hyödyntämisessä.

– Kemijärvellä esimerkiksi on suunnitelmissa hyödyntää jätelämpöä kasvihuoneiden lämmittämiseen. Tarkoituksena on valita sellaisia kasveja, joilla on merkittävää lisäarvoa. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi erilaiset lääkekasvit. Lämmityskustannusten poisjäänti toisi tällaiselle toiminnalle valtavan edun.

Samalla toimintaperiaatteella voitaisiin tehdä myös maalla olevia kalankasvatuslaitoksia lämpimän veden kaloille.

– Tämän tyyppinen kasvatus ei kilpailisi paikallisten kalastajien kanssa, vaan toisi globaaleille markkinoille aivan uusia lajeja, Dahl huomauttaa.

Jätevesien puhdistuksessa saatava liete puolestaan voidaan käyttää lannoituksessa. Kun lietteeseen yhdistetään puun poltosta saatavaa tuhkaa, saadaan maanparannusainetta, jolloin orgaaninen aines saadaan palautumaan takaisin metsään. Parhaillaan tutkitaan myös, miten mustalipeästä saatavasta ligniinistä voitaisiin valmistaa biopohjaisia liimoja esimerkiksi rakennusteollisuuteen.

Yhteistyöstä potkua investointeihin

Lapissa on tehty paljon työtä luonnonvarojen eri käyttömuotojen yhteensovittamiseen. Samoja luonnonvaroja käyttävät metsätalous, porotalous, matkailu, suojelu, maatalous ja kaivosteollisuus, ja yhteistyöhön halutaan panostaa.

– Maankäyttö on pirstaloimassa näkymää, mutta hyvällä yhteistyöllä ja elinkeinojen resilienssikyvyllä mahdollistetaan kaikille tarpeeksi tilaa toimia rinta rinnan kestävällä pohjalla, Alenius sanoo.

Alenius pitää hyvä sitä, että Lapissa pääoma on hyvin hajautettu biotalouden osalta ja monet yritykset ovat moniosaajia. Se antaa hyvät edellytykset selvitä nykyisestä vaikeasta taloudellisesta tilanteesta.

– Kasvu on nyt riippuvainen investoinneista ja tuotannon kehittämisestä. Mahdollisuuksia Lapissa kyllä on.