Dronella kuvattu Sallatunturi, Lappi.
Kuvaaja: Christian Gummerus

Mahdollisuuksien drone-ala laajenee Lappiin, Savukoskelle

Arktinen Lappi on erinomainen paikka olosuhdetestaukselle. Drone-toimiala kasvaa hurjaa vauhtia ja laajenee parhaillaan myös Lappiin ja Savukoskelle, jonne perustetaan drone-testialue testilentoja varten.

Alueella on mahdollista toteuttaa monenlaista testausta, kuten kuinka drone-kalusto toimii arktisissa olosuhteissa, miten laitteet toimivat verkon ulkopuolella tai mikä vaikutus on korkeammilla lentokorkeuksilla. Lisäksi alue mahdollistaa digi-ilmailun tutkimisen. Testauksen luonne riippuu organisaatiosta, joka niitä toteuttaa, ja minkälaiset tavoitteet toimijalla on.

– Jos kalusto toimii näillä leveyspiireillä, se toimii kaikkialla, vakuuttaa Christian Gummerus, Arctic Ax Corporationin perustaja.

Erämaisuuden vuoksi Savukoski on erinomainen paikka toteuttaa miehittämättömien ilma-alusten testausta. Testauksessa on tärkeää huolehtia lentoturvallisuudesta. Esimerkiksi muu lentoliikenne, korkeat rakennukset ja mastot voivat aiheuttaa riskejä.

– Savukoski on uniikki paikka tehdä tällaista testausta, sanoo Gummerus ja jatkaa, – Se on syrjässä reittiliikenteestä ja muusta lentoliikenteestä. Testitoiminnalle ei ole häiriötekijöitä ilmassa eikä maaperällä.

Kun testataan lentämistä näkökentän ulkopuolella, on tärkeää tietää, missä mahdolliset esteet ovat.

”Lapissa hirveästi potentiaalia”

Savukosken UAV-testialue (Unmanned Aerial Vehicle) avataan, kun tarvittavat sidosryhmäkeskustelut on käyty, mutta prosessi on käynnissä, ja alue saadaan avattua arviolta tulevana kesänä.

– Lapissa on hirveästi potentiaalia, jota ei ole vielä hyödynnetty tai ei ole osattu markkinoida.

Gummerus kiittää Savukosken kuntaa siitä, kuinka auliisti se on lähtenyt mukaan projektiin, ollut mukana ideoimassa, ja ottanut hänet ”junan tuoman” lämpimästi vastaan.

– Savukoski sopii hyvin tällaiseen olosuhdetestaamiseen, ja on hienoa, että kehitystyötä toteutetaan ja uusia liiketoimintamalleja ideoidaan alueella. Drone-testaus myös tukee kestävää kehitystä Itä-Lapissa, kertoo Savukosken kunnan vs. elinkeino-maaseutupäällikkö Pinja Siivola.

Gummerus toivoo, että yhteistyötä kasvatettaisiin muiden kuntien kanssa. Lisäksi hän kannustaa alueen nuoria mukaan ilmailun kehittämiseen ja bisnesmallien keksimiseen.

Arctic Ax Corporation tekee Itä-Lapissa alueellista kehitystyötä, kuten Savukosken testialueen perustaminen, digi-ilmailun murrokseen liittyvä kehitys, matkailun kehitys, ja konsultointia.

Drooni jo monen alan työkalu Lapissa

Miehittämättömiä ilma-aluksia käytetään monella toimialalla, joita ovat muun muassa metsäala, rakentaminen, säätutkimus, maatalous, palo- ja pelastustoimi. Drooni on monipuolinen työkalu. Lapissa matkailuala, kaivosala, porotalous, logistiikka ja metsäala hyödyntävät drooneja työtehtävissä.

Sen avulla kartoitetaan alueita ja kohteita, kerätään tietoa ja tehostetaan tarkastustoimintaa. Sillä voidaan tehdä tilavuusmittauksia, 3D-mallinnuksia, etsiä kadonneita, ja paljon muuta.

Esimerkiksi siltojen ja säiliöiden tarkastus on työlästä, vie aikaa ja rahaa, mutta UAV:n avulla tarkastus sujuu nopeammin ja tehokkaammin. Metsäalalla drooneilla muun muassa tehdään inventaariota ja tutkitaan myrskyjä ja hyönteistuhoja.

Droneen viitataan suomeksi monella eri tavalla, kuten drooni, miehittämätön pieni ilma-alus, UAV (Unmanned Aerial Vehicle) ja UAS (Unmanned Aerial System).
Kuvaaja: Flatlight Creative House
Droneen viitataan suomeksi monella eri tavalla, kuten drooni, miehittämätön pieni ilma-alus, UAV (Unmanned Aerial Vehicle) ja UAS (Unmanned Aerial System).

UAV voi myös parantaa ekologista kestävyyttä toimialoilla. Koska laitteet ovat pääosin sähkökäyttöisiä, ne eivät tuota päästöjä samalla tavalla kuin muu lentoliikenne.

– Droonit tuovat tehokkuutta ja ovat osa vihreää siirtymää, Gummerus kertoo.

Kun drooneja hyödynnetään esimerkiksi logistiikassa tai infran tarkastamisessa, säästetään hiilipäästöissä, kun perinteisiin kulkuneuvoihin ei tarvitse turvautua ja lyhyen matkan toimintoja voidaan hoitaa ilman päästöjä.

Parhaillaan drone-kehityksessä selvitetään, miten UAV-parvia voidaan hyödyntää, kuinka lentoja automatisoidaan, ja millaisia uusia bisnesmalleja laitteiden ympärille voidaan kehittää. Vaikka miehittämättömät ilma-alukset eivät sovi kaikille toimialoille, ne silti soveltuvat moneen eri tehtävään ja uusia käyttötapoja kehitetään jatkuvasti. Samalla lainsäädännön pitää pysyä perässä, esimerkiksi ulkomailla drone-parvilla levitetään lannoitteita ja torjunta-aineita, mikä Suomessa ei onnistu nykyisen lain puitteissa.

Savukoski on erinomainen ympäristö drone-testilentoja varten erämaisuutensa vuoksi.
Kuvaaja: Christian Gummerus
Savukoski on erinomainen ympäristö drone-testilentoja varten erämaisuutensa vuoksi.

Kasvava drone-toimiala mahdollisuuksia täynnä

Kuinka isosta alasta sitten on kyse? Paljonko drooneja rahoitetaan? Paljon, Christian Gummerus toteaa. Laitteisiin laitetaan isoja summia rahaa, maailmanlaajuisesti satoja ellei jopa tuhansia miljardeja, mutta ala on uusi ja mahdollisuuksia on monia.

Drone-ala on herättänyt kiinnostusta myös Suomessa ja samoin täälläkin alan kehitystyöhön ja tutkimukseen käytetään paljon rahaa. Suomesta löytyy niin yksinyrittäjiä, pienyrityksiä ja startuppeja kuin isoja toimijoita, jotka vuokraavat kalustoa ja kouluttavat lentäjiä, ja maailman huippuluokan laitevalmistajia.

Suomen Akatemian rahoittama FUAVE-hanke on melkein 1,7 miljoonan euron hanke, jossa on mukana useita eri toimijoita, yksityisiä ja julkisia, Suomesta. Esimerkiksi Arctic Ax Corporation on mukana hankkeessa. Hanke käynnistyi 2021.

FUAVE pyrkii lisäämään droonien tutkimusta ja testausta, edistämään alan yritysten liiketoimintaa, tuomaan alan ammattilaisia ja asiantuntijoita yhteen ja kasvattamaan alan tunnettuutta. Osa hanketta on testialueiden perustaminen, ja myös siksi Savukoski on mukana.

Lapin haasteellisten olosuhteiden vuoksi testialue halutaan pohjoiseen. Haasteita asettavat talvi ja kylmyys ja pitkät etäisyydet. Droonien tehokkuus on kehittynyt lyhyessä ajassa nopeasti esimerkiksi lentoaikojen, kuormankantokyvyn ja sateen, lumen ja pakkasenkestävyyden suhteen.