Kalastus ja kalanjalostus on yksi tärkeä elinkeino Posiolla. Alihyödynnetyissä kalalajeissa on isoa potentiaalia, joka halutaan realisoida alueella. Posion kunta kehittää Mourusalmen kalasatamaa tiiviissä yhteistyössä paikallisten kalastajien kanssa.
Mourusalmen kalasatama Posiolla on saanut hyvää nostetta: kunta on kehittänyt kalasatamaa yhdessä paikallisten kalastajien kanssa, jotta se vastaisi paremmin kalastajien tarpeita. Kalasatama palvelee ammattikalastajia ja ostajia. Kehittämisen tavoitteena on houkutella alalle uusia nuoria osaajia, kalan käsittelyn ja jalostuksen edistäminen ja lähikalan hyödyntäminen.
Mourusalmen kehittämishankkeissa kalasatamalle on tehty imeytyskentän uudistus, parannus jätevedenpuhdistukseen ja lisätty alueen valaistusta. Satamaan on hankittu myös uutta kalustoa, kuten pakastekontit pakkasvarastointiin, fileointipöydät ja nahoituskone.
Posio sijaitsee Itä-Lapissa, lähellä ovat Kuusamo, Kemijärvi ja Rovaniemi. Satama on Posiolla noin 13 kilometriä kunnan keskustasta ja 35 kilometriä Kuusamosta.
Alkutuotanto on Posion vahvoja elinkeinoja, ja elintarvikkeiden ja luonnontuotteiden jatkojalostus tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia liiketoimintaan. Kalastusta tukee alueella kestävä luontomatkailu, ja asiakkaille halutaan tarjota lähiruokaa, jonka hiilijalanjälki on pieni.
Yhteistyöstä ideat kalastuksen kehittämiseen
Posion kunta on hankkeiden kautta kehittänyt kalasatamaa 2020 alkaen ja työlle haetaan jatkoa uudella hankkeella. Satamaa on haluttu kehittää ammattikalastajien kanssa yhdessä. Yhteistyö kunnan ja kalastajien välillä on ollut antoisaa ja sujunut hyvin, ja sitä kehitetään entisestään.
Esimerkiksi alkuvuoden puolella kalastajat osallistuivat kunnan järjestämään tilaisuuteen, jossa pohdittiin uusia kehityskohteita. Mietinnässä on markkinointitempaus, jolla herätetään nuorten kalastajien kiinnostus ja uusia elinkeinoharjoittajia saadaan Posion kalavesien äärelle. Kalastajien ja kunnan edustajien väliset keskustelutilaisuudet sovittiin säännöllisiksi.
– Kunta on panostanut kalasataman kehittämiseen jo useamman vuoden ajan. Parhaimmat ideat ovat tulleet kalastajilta, jotka ovat yhdessä suunnitelleet, miten satamaa voidaan kehittää. Kunnan ja kalastajien yhteisenä tavoitteena on, että kalaa voidaan käsitellä ja jalostaa Posiolla mahdollisimman pitkälle, kertoo kunnan rakennusmestari Taneli Mertaniemi kunnan tiedotteessa.
Uusien kalustohankintojen myötä kalojen käsittely ja pakastus voidaan tehdä Mourusalmessa eikä ylimääräiseen kuljetukseen tarvitse käyttää aikaa, jolloin kalastajien työaikaa säästyy muuhun. Jalostusastetta halutaan nostaa nykyisestä.
– Keväällä haettavassa kalasataman kehittämishankkeessa on tarkoitus hakea tukea kalan massauskoneelle ja selvittää muita kalan jalostusmahdollisuuksia. Jatkohankkeen tavoitteena on edistää kalan jalostusta ja myyntiä, kertoo Posion kunnan elinkeinopäällikkö Niina Heino.
Massauskoneen avulla voidaan valmistaa esimerkiksi kalapihvejä ja -pullia. Massauskoneen lisäksi muun muassa pakastekonttien valvontajärjestelmää laajennetaan.
– Joissain kalasatamissa kalastajat ovat perustaneet osuuskunnan, jonka avulla he voivat koordinoida yhteistoimintaa ja hakea itse tukea sataman kehittämiseen, tämä malli voisi toimia Posiollakin, Heino sanoo.
Kestävässä lähikalassa suuri potentiaali
Kotimaisen ja lähellä pyydystetyn kalan käyttöä halutaan edistää Mourusalmen kalasataman kehittämisen yhteydessä. Kotimaisen kalan kysynnän lisäämisellä on positiivisia talousvaikutuksia, kuten kasvava työllisyys, tuotannon arvo ja vienti. Lisäksi kotimaisen paikallisen kalansyönti pienentää hiilijalanjälkeä ja edistää terveyttä. Suomi on sitoutunut kotimaisen kalan edistämisohjelmaan, jossa kotimaisen kalan kulutus tuplataan ja kalatuotteiden viennin arvo moninkertaistetaan vuoteen 2035 mennessä.
Paikallisia kaloja, kuten muikku, särki ja hauki, hyödynnetään vain vähän. Alikalastetuissa kalalajeissa on hyvää potentiaalia arktisella alueella. Toimijoiden yhteistyössä voidaan kehittää uusia innovatiivisia jalostustapoja jalostusasteen nostamiseksi, ja nykyinen potentiaali saadaan tehokkaasti hyödynnettyä.
Luonnonvarakeskus tutki suomalaisten kalatuotteiden hiilijalanjälkiä vuonna 2021. Tutkimuksessa oli mukana myös posiolaisia kalastajia. Luken tutkimuksen mukaan suurin ilmastovaikutus on kasvatetuilla kaloilla, seuraavaksi suurin verkolla pyydetyllä ahvenella ja kuhalla ja troolilla pyydetyllä muikulla ja pienin silakalla ja nuotalla pyydetyllä muikulla.