Paljasselän alueelle Enontekiöllä etsii matkailuinvestoria ja operaattoria
Kuvaaja: Thomas Kast

Hettaan kaivataan uusia matkailualan toimijoita

– Jyppyrä-Paljasselkä –alueen kaavoitus on alkamassa

Enontekiön Hetassa ollaan käynnistämässä kaavoitusprosessia Jyppyrä-Paljasselkä –alueen kehittämiseksi. Suurtunturien ja laajojen erämaiden ympäröimälle alueelle tullaan etsimään investoreita ja erikokoisia toimijoita mukaan rakentamaan matkailun uutta kasvua.

Jyppyrä-Paljasselkä –alueen kehittämisen odotetaan nostavan alueen matkailun uudelle tasolle. Hetan kylän välittömässä läheisyydessä sijaitsevalle alueelle laadittiin kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma vuosien 2018-2019 aikana.

Massaturismia pyritään välttämään jatkossakin, ja kantavana ajatuksena on tukeutua paikalliseen autenttisuuteen ja nykyisiin vetovoimatekijöihin. Matkailualalla tunnistetut trendit tukevat luonnon keskelle sijoittuvaa resort-rakentamista sekä erikoismajoitusta.

– Haemme alueelle sijoittajia ja operaattoreita sekä majoitukseen että ohjelmapalveluihin. Alueen suunnittelussa on lähdetty siitä, että monen kokoiset toimijat pääsevät mukaan alueen kehitykseen, sanoo Enontekiön kunnan kehitysjohtaja Hannu Autto.

Jyppyrä-Paljasselkä –alueen eteläpäässä toimii tällä hetkellä Hetan Hiihtomaa pienimuotoisena hiihtokeskuksena sekä Tunturi-Lapin luontokeskus pysyvine kulttuuri- ja luontonäyttelyineen. Nämä olemassa olevat toiminnot ja palvelut lähialueella tukevat uuden alueen kehittämistä. Tärkeä vetovoimatekijä on myös Hetan tuntumasta alkava Pallas-Yllästunturin kansallispuisto reittiverkostoineen

Etelä-pohjois –suunnassa noin viiden kilometrin mittaiselle alueelle mahtuisi monenlaista toimintaa majoituspalveluista erilaisiin aktiviteetteihin. Ajatuksena on, että aktiviteettitoiminta keskittyisi alueen eteläosaan, kun hiljaisuus, pimeys ja rauha lisääntyisivät pohjoiseen mentäessä.

– Alustavasti alueelle on kaavailtu muutamaa hotellityyppistä majoitusratkaisua, mökkirakentamista sekä erikoismajoituksia lyhytaikaiseen ja elämykselliseen majoittumiseen. Paljasselkä itsessään on jyrkkärinteinen tunturiylänkö, joka mahdollistaa suojaisen, maisemaan upotetun rinnerakentamisen komein maisemin. Paljasselässä on vanha tutka-asema ja rivitaloja, joita varten sinne menee myös tie ja sähköt, eli perusinfra on jo valmiiksi olemassa, Autto sanoo.

Se, millaista rakentamista alueelle odotetaan, tarkentuu kaavaprosessien aikana.

– Kaavoitusprosessi koskien Paljasselän aluetta käynnistyy kevään tai syksyn aikana ja alueen eteläosan olemassa olevia kaavoja päivitetään tarpeen mukaan. Alueesta kiinnostuneiden olisi hyvä olla yhteydessä meihin mahdollisimman pian, jolloin heidän toiveitaan voidaan kuunnella jo kaavoitusprosessin aikana, Autto sanoo.

Viimeinen keidas ennen erämaita

Paljasselkä ja Jyppyrä ovat Ounas-, Pallas- ja Yllästunturien pohjoista jatketta ja matkailun näkökulmasta viimeinen pysähdyspaikka ennen pohjoisen laajoja erämaa-alueita, jotka jatkuvat pitkälle Norjaan saakka.

– Alue on Hetan kylän välittömässä läheisyydessä ja oikeastaan osa kylää. Hetta on autenttinen Lapin kylä, missä on elävä saamelaiskulttuuri ja poronhoitoelinkeino, sekä pitkät perinteet myös monipuolisesta matkailupalvelusta, sanoo Autto.

Kunnan matkailun vetovoimatekijöistä tärkeimpiä ovat ympäröivät laajat erämaa-alueet, sekä suurtunturien läheisyys. Peräti 70 prosenttia Enontekiön pinta-alasta on suojeltua ja kunnan alueella tai sen rajoilla on neljä kansallispuistoa.

Autto nostaa myös Norjan läheisyyden yhdeksi alueen vahvuudeksi.

– Enontekiö on portti Jäämerelle, jonne matkalla näkee arktisen luonnon eri tyypit metsäkankaista tundraan, soihin ja suurtuntureihin. Käsivarren alue on ihanteellinen paikka revontulien bongaamiseen vähäisen valosaasteen takia, ja Norjan rannikolta nousee jo nyt joka talvi-ilta revontulibusseja Kilpisjärvelle kirkasta taivasta etsimään. Myös kehitteillä oleva Paljasselän alue on suosittua revontulien bongausmaastoa ja on siihen jatkossakin mitä parhain paikka.

Matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset Enontekiöllä ovat lisääntyneet viidenneksen 2010-luvulla. Enontekiön matkailu on kansainvälistymässä vähitellen, tällä hetkellä noin kolmannes yöpymisistä on kansainvälisiltä markkinoilta. Enontekiöllä rekisteröityvä majoituskapasiteetti ei ole kasvanut juuri lainkaan viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Matkailijamäärien osalta kasvua on odotettavissa ja siitä on selviä merkkejä esimerkiksi matkajärjestäjien taholta. Näemme uuden alueen avaavan myös uusia markkinoita ja synnyttävän erityyppisten asiakasryhmien kysyntää.

Enontekiön saavutettavuus on parantunut muun muassa Pohjois-Norjan kautta kulkevien bussiyhteyksien myötä ja Autton mukaan toiveissa on, että myös Enontekiön lentokenttää voitaisiin hyödyntää jatkossa entistä paremmin. Lentokentälle ei tällä hetkellä ole säännöllistä reittiliikennettä, mutta charterliikenteen ansiosta lentomatkustajien määrät ovat kasvaneet yli 70 prosenttia vuodesta 2010. Myös Kittilän kansainvälinen lentokenttä 150 kilometrin päässä palvelee matkailun kehittymistä Enontekiöllä.