Lapin kulttuuritapahtumien laaja kirjo tukee pohjoisen osaamisen ja luovuuden esittämistä isommalle yleisölle, ja saamelaistapahtumat vahvistavat alkuperäiskansan kulttuuria. Tapahtuma-ala on myös tärkeä työkalu ympärivuotisen Lappi-matkailun kehittämisessä.
Lappi on uniikki ympäristö tapahtumien järjestämiselle ja taiteen luomiselle. Luonnon läheisyys, tilan tuntu ja nopeasti vaihtuvat vuodenajat antavat paljon luovuuden kukkimiselle. Samat ominaisuudet houkuttelevat yleisöä alueen kulttuuritapahtumiin.
Yksi Lapin kesän suosituimmista tapahtumista on Sodankylän elokuvajuhlat, Midnight Sun Film Festival, jota on pidetty vuodesta 1986. Kesäkuun puolessa välissä, kun keskiyön aurinko on korkeimmillaan, kohtaavat elokuva-alan isot nimet ja ammattilaiset, uudet teokset ja elokuvien rakastajat samassa paikassa. Sodankylän elokuvajuhlat tunnetaan rennosta ilmapiiristä, yhdessäolosta ja siitä, että kaikkia yhdistää intohimo liikkuvaan kuvaan.
Elokuvafestivaalin persoonallinen piirre on se, että elokuvia katsotaan kaikkina vuorokauden aikoina, onhan aurinko taivaalla kellon ympäri. Perinteisten elokuvien lisäksi tapahtumassa pidetään ammattilaisvieraiden keskustelutilaisuuksia. Myös suosituiksi ovat osoittautuneet mykkäelokuvat, joita säestetään livemusiikilla. Kävijämäärä on vuosittain noin 28 000–30 000 vierailijaa.
Hiljaisuus on yksi Lapin vetovoimatekijöistä, josta monitaiteinen Hiljaisuus-festivaali ammentaa tapahtumaansa. Hiljaisuus-festivaali järjestetään Kittilässä Kaukosen kylällä, ja sen ohjelmistoon kuuluu laajasti monenlaista taidetta, kuten sirkustaidetta, konsertteja ja teoksia, jotka syntyvät itse tapahtuman aikana.
Festivaali on tärkeä osa esittävän taiteen ja musiikin kenttää Suomessa. Taiteesta nauttimisen lisäksi se toimii kohtaamispaikkana alan kotimaisille ja kansainvälisille ammattilaisille ja mahdollistaa yhteistöitä.
Pelkosenniemellä on järjestetty persoonallista Pyhä Unplugged -musiikkitapahtumaa vuodesta 1998 asti. Soittolavat sijaitsevat normaalista poikkeavassa ympäristössä Pyhätunturilla, jossa on tunturiluonnon oma akustiikka. Pyhä Unplugged houkuttelee akustisen musiikin ystäviä ja artisteja koko maasta.
Festivaali tunnetaan rennosta luonteestaan. Esiintyjien ei ole tarve pysyä tiukasti kiinni settilistoissa, ja jos esityksen tunnelma on viemässä mennessään aivan toiseen suuntaan, kuten Lauri Tähkän hyytävän kylmään lampeen Aittakurun pohjalla kesken konsertin, viekööt.
Tapahtuma tuo alueelle näkyvyyttä ja kesämatkailijoita hiljaisemmalle kaudella tukien alueen ympärivuotista vetovoimaa. Vuosien saatossa Pyhä Unplugged on vakiinnuttanut paikkansa Lapin loppukesän vetonaulana.
Lappilaisen taiteen ja matkailun yhteistyötä kehitetään
Sesonkien välillä järjestetään tapahtumia, joilla matkailijoita houkutellaan Lappiin ja näkemään maakunnan tarjontaa ruuhkasesonkien ulkopuolella. Tapahtuma-ala on tärkeä työkalu Lapin matkailun ympärivuotistamisessa, mikä on myös merkittävää matkailun kestävyyden parantamisessa. Ympärivuotisuus esimerkiksi vähentää matkailualan työpaikkojen sesonkiluonteisuutta, mikä vuorostansa parantaa palveluiden laatua ja työntekijät jäävät alueelle pysyvästi asumaan.
Matkailun ja kulttuurialan yhteistyötä kehitetään myös Lapin yliopistossa muun muassa Taideperustaisia palveluja matkailuun -hankkeessa. Yliopiston tutkija-taiteilijat ja lappilaiset taiteilijat ovat kehittäneet tapoja, joilla voidaan edistää matkailusektorin ja galleriatoimijoiden välistä yhteistyötä Lapissa. Hankkeeseen osallistui usea kulttuuritoimija, taidemuseo ja -galleria.
– Lapin taiteilijoilla voidaan nähdä olevan oma tehtävänsä ja vastuunsa siinä, millaisen kuvan välitämme arktisesta alueesta matkailijoille. Taiteilijoilla on sekä osaamista että työvälineitä elämysten ja mielikuvien luomiseen. Matkailukeskusten taideperustaiset palvelut sekä taidegalleriat puolestaan saattavat matkailijat Lapin taiteen kokemukseen, sanovat hankkeen julkaisun kirjoittaneet kuvataidekasvatuksen professori Timo Jokela ja kuvataidekasvatuksen yliopistonlehtori Maria Huhmarniemi Lapin yliopiston tiedotteessa.
Suomen kulttuurirahasto myöntää apurahoja taiteeseen ja tieteeseen. Lappilaisiin projekteihin myönnettiin vähän alle 500 000 euroa apurahana vuonna 2022. Suurimman apurahan sai klassisen musiikin Luosto soi! 2022 -musiikkifestivaalin järjestäjä Kuusikko soi ry Sodankylässä. Saamelaiskulttuurin hankkeille myönnettiin yhteensä viisi apurahaa.
Saamelaiskulttuuritapahtumat hellivät Inarissa
Inari on koti kahdelle alkuperäiskansojen kulttuuritapahtumalle, saamelaismusiikkifestivaali Ijahis idja ja alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovat. Tapahtumat ovat alkuperäiskansalaisten suunnittelemat ja järjestämät, ja ne ovat ehtineet historiansa aikana jo vakiintua paikkakunnalle. Skábmagovat pidetään vuosittain tammikuun loppupuolella ja Ijahis idja elokuussa.
Tapahtumilla on tärkeä tavoite tukea saamelaisen kulttuurin, kielen ja perinteiden vahvistumista. Ne lisäävät tietoisuutta saamelaisuudesta ja saamelaisesta kulttuurista.
Skábmagovat (Kaamoksen kuvia) esittää saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen tuottamia elokuvia ja järjestää työpajoja, keskustelutilaisuuksia ja konsertteja. Lähtökohtaisesti elokuvat edustavat alkuperäiskansojen näkökulmaa. Festivaali tuo esille alkuperäiskansojen tarinaperinnettä ja vahvistaa yhteistyötä ja vuoropuhelua yhteisöissä.
Elokuvafestivaalista on tullut itseänsä suurempi, yksi pohjoisen kansainvälisimmistä talvitapahtumista, ja sillä on iso merkitys Inarin ja koko maakunnan alueella. Tapahtumalla on suhteita elokuva-alan toimijoihin ja muihin tapahtumajärjestäjiin ympäri maailman. Vuoden 2019 Skábmagovatin näytöksissä ja konsertissa vieraili noin 3 500 kävijää ja festivaali-illoissa arviolta 380 henkeä.
Ijahis idja on Suomen ainoa saamelaismusiikkiin keskittyvä festivaali, ja sitä on pidetty vuodesta 2004 lähtien. Tapahtumassa on laaja kirjo esiintyjiä: perinteisen saamelaismuusikin esittäjiä, nousevia saamelaisartisteja ja vierailevia alkuperäiskansamusiikin taitajia. Paikalla pidetään myös saamelaismusiikin klubi-iltoja. Ihajis idja teki vuonna 2019 yleisöennätyksensä, noin 3 500 kävijää.
Festivaalilla pääsee joka vuosi kuulemaan joikuperinnettä jatkavia joikaajamestareita. Ijahis idja onkin Suomen ainoita musiikkitapahtumia, joissa voi kuulla saamelaista vokaalimusiikkia.