Sallan kansallispuisto perustetaan vuonna 2022. Kansallispuisto alkaa Sallan matkailukeskuksen takaa ja jatkuu Itä-Lapissa Venäjän rajalle asti.
Kuvaaja: Sallan kansallispuisto / Daniel Taipale

Sallan kansallispuisto lisää investointeja ja kunnan elinvoimaa

Laki uudesta Sallan kansallispuistosta astui voimaan vuoden 2022 alusta. Kansallispuiston perustamisella on kauaskantoisia positiivisia vaikutuksia Sallan kunnan elinkeinoelämälle. Nyt on oikea hetki investoida Sallaan, kertoo kunnanjohtaja Erkki Parkkinen.

Sallan kansallispuisto on Suomen 41. kansallispuisto. Sallan kansallispuisto on noin 10 000 hehtaarin laajuinen, ja alue on ollut jo aiemmin Sallatunturin luonnonsuojelualue.

Kansallispuisto on erämaista aluetta, jossa on nähdä ikimetsää, rinnesoita tunturin ja vaarojen rinteillä ja jääkauden muovaamia maanmuotoja. Jo lyhyellä vierailulla voi kokea harjut, kurut ja kirkasvetiset lammet. Kansallispuisto ulottuu Itä-Lapissa Venäjän rajalle asti ja Salla huipulta voi ihailla rajan toisella puolella olevia tunturihuippuja, jotka joskus kuuluivat vielä Sallalle.

Kaikki Lapin vuodenajat pääsevät loistamaan edukseen: syksyn revontulet, kaamostalven siniset hetket, kesän keskiyön aurinko ja kevättalven kimmeltävät hanget.

Alueella varjellaan niin luonto- kuin kulttuuriarvoja. Kansallispuistossa esiintyy harvinaisia ja uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja. Alueella on myös rikasta kulttuuri- ja historiaperintöä, kuten metsäsaamelaisten asuinkenttiä ja sotahistoriaa itärajalta.

Kansallispuistosta vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut, joka investoi Sallan kansallispuiston palvelutason parantamiseen 4,5 miljoonaa euroa. Kansallispuisto perustetaan ensisijaisesti luonnonsuojelua varten.

Ensitöikseen Metsähallitus kehittää kansallispuiston infrastruktuuria: reittejä ja taukopaikkoja uudistetaan. Salla Wilderness Parkiin eli poropuistoon avataan uusi Metsähallituksen asiakaspalvelupiste ja luontonäyttely uudistetaan. Sallan kunta investoi miljoona euroa poropuiston päärakennuksen laajentamista varten. Kokous- ja työhuoneita lisätään ja ravintola laajenee.

Sallan kansallispuistolle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma, jolla pyritään yhteensovittamaan luonnonsuojelun, virkistyskäytön ja muun käytön tavoitteita ja tarpeita seuraaviksi 10–15 vuodeksi.

Uutinen Sallan kansallispuiston perustamisesta on otettu vastaan ilolla. Niin matkailijat, yrittäjät, media kuin paikalliset ovat olleet innoissaan uudistuksesta.

Sallan kunnanjohtaja Erkki Parkkinen kertoo, että vastaanotto on ollut lähes täysin positiivinen.

–  Pelkästään nyt perustamisvaiheessa, kun investoidaan 4,5 miljoonaa kansallispuiston infran parantamiseen ja uuden rakentamiseen, työllistetään jo ensimmäisen parin vuoden aikana todella paljon sallalaisia, Parkkinen sanoo.

Sallan kunta investoi miljoona euroa Sallan poropuiston päärakennuksen laajentamiseen. Metsähallitus avaa asiakaspalvelupisteen poropuistoon ja uudistaa luontonäyttelyn.
Kuvaaja: House of Lapland / Jasmin Koivisto
Sallan kunta investoi miljoona euroa Sallan poropuiston päärakennuksen laajentamiseen. Metsähallitus avaa asiakaspalvelupisteen poropuistoon ja uudistaa luontonäyttelyn.

Kansallispuistosta nostetta monelle toimialalle

Sallan kansallispuiston perustaminen tukee alueen elinkeinoelämän kehitystä monin eri tavoin. Investoinnit infrastruktuuriin ja matkailupalveluihin kehittävät positiivisen kierteen, jolla on kauaskantoiset vaikutukset.

Matkailussa tullaan näkemään selkeimmät positiiviset muutokset, kuten kasvava kävijämäärä ja ympärivuotisuus. Ympärivuotisen matkailun myötä alan työpaikkojen sesonkipainotteisuus vähenee, mikä vuorostaan nostaa palvelun laatua.

– Me olemme pitkään panostaneet kestävään matkailuun, ja nyt saamme statuksen kansallispuiston kautta. Se tuo lisäarvoa kestävän matkailun kehittämiseen, kertoo Sallan kunnan matkailupäällikkö Paula Aspholm.

Muutoksen myötä myös asiakaskunta on muuttumassa. Aspholm kertoo, kuinka jo nyt on nähtävissä nuorien aikuisten ja retkeilijöiden määrän lisääntyminen Sallan matkailijoiden keskuudessa.

Kehitystä tullaan näkemään myös monilla muilla aloilla, joihin matkailu vaikuttaa. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi kaupan ala, elintarvikejalostus, luontaistuotteet, käsityöt ja poronhoito. Kansallispuiston toteutettavuusselvityksen aikana varmistettiin, että kuntalaisten poronhoito ja metsästys voidaan turvata.

– Positiivinen heijastusvaikutus tulee olemaan hyvin laaja, selventää Parkkinen.

Matkailualan lisäksi rakennusala kokee hyvää nostetta, mikä myös työllistää paikallisia urakoitsijoita. Kunnanjohtaja toteaa, että Sallassa työtä kaipaavat ovat rakennusalan eri osaajia, joten myös työllistymisen kasvun kautta kunnan elinvoima nousee.

Kasvun myötä yrityksiltä, työntekijöiltä ja kiinteistöistä saadaan enemmän verotuloja, jotka antavat kunnalle paremmat mahdollisuudet kehittää elinkeinoelämää entisestään. Toteutettavuusselvityksen mukaan kansallispuiston arvioidaan seuraavan seitsemän vuoden aikana lisäävän alueelle työpaikkoja 90 henkilötyövuodella ja vuosittaisia verotuloja yhteensä 400 000 euroa.

–  Se toimii kuin lumipalloefekti: mahdollistetaan jälleen uusia yritysten investointeja ja tuloja paikkakunnalle, kertoo Parkkinen.

”Riski investoida Sallaan pieni”

Tonttikauppa on jo ehtinyt vilkastua viime vuoden puolella. Ripeä reagointi investoinnissa on nyt oleellista, sillä Parkkinen huomauttaa, että maa-alueet suosituimmissa kohteissa ovat rajalliset.

– Nyt on oikea hetki investoida. Meillä on ollut positiivinen näkymä ja kasvu matkailussa jo viimeiset puolikymmentä vuotta, hän kertoo.

Sallassa on varauduttu palveluiden kasvavaan kysyntään ja kävijämäärän kasvuun. Kunnalla on parhaillaan käynnissä hanke, jonka avulla tuetaan vanhoja ja uusia alueelle sijoittuvia yrityksiä.

– Panostamme vahvasti siihen, että autamme yrityksiä, jotka ovat halukkaita sijoittumaan Sallaan, ja etsimme toimialoja ja palveluita, joilla on tarvetta eniten. Se edistää myös investointien syntymistä, sanoo Parkkinen.

Matkailupäällikkö Aspholm kertoo, että osa matkailun kasvuun valmistautumista on ollut matkailijoiden asiakasprofiilien luominen, jotta uudet asiakaspalvelutarpeet voidaan tunnistaa. Majoituksen ja ohjelmapalveluiden lisäksi esimerkiksi hyvinvointipalveluille tulee olemaan isompi kysyntä.

Kansallispuisto-nimitys on kaikille tuttu, sekä suomalaisille että ulkomaalaisille, ja toimii vetovoimatekijänä. Parkkinen selventää, että kansallispuiston olemassaolo kertoo matkailijoille ja investoreille, että alue on arvokas. Kansallispuistolla ja matkailun vastuullisella kasvulla varmistetaan luontoarvojen säilyminen myös tulevaisuudessa.

– Riski investoida Sallaan on pieni, kun kansallispuisto varmistui.

Sallatunturilta voi ihailla tunturihuippuja Venäjän puolella.
Kuvaaja: Sallan kansallispuisto / Eeva Mäkinen
Sallatunturilta voi ihailla tunturihuippuja Venäjän puolella.

Salla sitoutunut kestävään matkailuun

Viimeisin esimerkki kansallispuiston perustamisen paikallistalousvaikutuksista löytyy Pohjois-Suomesta läheltä itärajaa Suomussalmelta, jossa avattiin Hossan kansallispuisto vuonna 2017. Alueen kävijämäärä kaksinkertaistui ja paikallistaloudellinen vaikutus kolminkertaistui vuodessa. Metsähallituksen tekemän Hossan kansallispuiston kävijätutkimuksen mukaan kävijät kaipasivat lisää palveluita ja majoitusvaihtoehtoja.

Sallan kansallispuisto eroaa kuitenkin Hossasta sillä, että kansallispuisto on matkailukeskuksen välittömässä läheisyydessä ja alueella on jo monia matkailupalveluita. Viime vuonna Sallassa rekisteröitiin ennätysmäärä yöpymisiä, sillä kotimaisten matkailijoiden määrä on kasvanut hurjasti. Vuonna 2021 tammi-marraskuun aikana rekisteröityjä yöpymisiä oli 150 000 ja majoitusmyynti oli 3,5 miljoonaa euroa.

Sallassa on huomioitu, että erityisesti petipaikkojen määrää tulee kasvattaa.

– Erityisesti talvikaudelle kaipaamme kovasti lisää investointeja majoituskapasiteettiin, jotta pystymme kasvamaan. Talvikaudella meillä on jo tehokkaasti majoituspaikat käytössä ja kesäkaudelle odotamme hyvää parannusta. Viime kesästä saimme jo ensimakua, sillä se oli meillä todella hyvä, Aspholm sanoo.

Arvioitu kasvu kansallispuiston perustamisen myötä on merkittävä. Valtion sijoittaman rahoituksen arvioidaan palautuvan moninkertaisesti paikallistalouteen.

– Meillä on sitouduttu kestävään matkailuun. Sallasta ei ole tulossa massakohde, Aspholm sanoo ja jatkaa, – Meillä on varaa tuplata vuodepaikkamäärä, jopa melkein triplata, ja silti olemme kestävä kohde.

Matkailutrendit koronakriisin jälkeisessä maailmassa, kuten rauhallisuus, tila ja luonto, ovat Sallan matkailun puolella. Kunnanjohtaja Parkkinen huomauttaa, että kunta huolehtii muun muassa kaavoituksella, että kasvun aikana nämä ominaisuudet pysyvät eikä destinaatiosta tule liian tiivistä.

Kestävyyttä ja saavutettavuutta halutaan edistää myös kulkemisessa ja tavoitteena on, että junaliikenne Kemijärven ja Sallan välillä voidaan aloittaa. Parhaillaan Etelä-Suomesta pääsee junalla Kemijärvelle asti ja Kemijärveltä Sallaan bussilla. Parkkinen uskoo, että on vain ajan kysymys, kun henkilöliikenne Sallaan alkaa.